Työsuhteessa vai virassa? Rajat ovat hämärtyneet, kuntien työntekijät eriarvoisia

Kuntalakia on uudistettu, hyvinvointialuelaki tehty ja sähköisen asioinnin pykäliäkin on modernisoitu. Sen sijaan viranhaltijalain uudistamiselle ei koskaan tunnu löytyvän oikeaa hetkeä.

Jokohan seuraavan hallituskauden aikana tuo hetki koittaisi?

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas huomauttaa, että kunta- ja hyvinvointialan henkilöstöstä enää joka neljäs toimii virassa. Loput kolme neljästä tekevät töitään työsuhteissa.

Laki kunnan viranhaltijasta on vuodelta 2003, ja 2021 soveltamisalaa päivitettiin muuttamalla lakia hyvinvointialueiden osalta.

Lakipaketti on laaja ja pitää sisällään muun muassa kaikki virkasuhteen elinkaaren määräykset, julkisen hakumenettelyn, lomautusmääräykset ja virkavapaat.

Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä ja kaupungin juristi Eveliina Laajisto sanovat epäröimättä, että lain uudistaminen on aiheellista. Nykyisellään laki lisää kuntien byrokratiaa.

– Laki on aikoinaan rakennettu toisenlaiseen toimintaympäristöön kuin mitä nykyään eletään, Aroheinä huomauttaa.

Virka- ja työsuhteissa sovelletaan eri lainsäädäntöä.

Iisalmen kaupungin hallintojohtaja Niina Puumalainen sanoo, että virka- ja työsuhteiden välinen ero on käytännössä hämärtynyt.

– Joissakin tapauksissa mietityttää, kumpi suhde olisi oikea.

Periaate on, että jos tehtävässä käytetään osittainkin julkista valtaa, ollaan virkasuhteessa. Muut tehtävät hoidetaan työsuhteissa.

Nybondas-Kangas sanoo, että julkista valtaa käytetään esimerkiksi silloin, kun toimielimissä esitellään päätettäviksi tulevat asiat. Tämä on aika selkeä tapaus.

Mutta millaista valtaa käyttää vaikkapa viranomainen, joka poistaa palopaikalle tullutta yleisöä? Tulisiko työ ajatella tänä päivänä julkisen vallan käyttönä?

Pelastaja on yleensä virkasuhteinen, samoin opettajat ja lääkärit.

Viran julkisuus tarkoittaa toisinaan törmäyksiä yksilön suojaan. Asia on noussut kevään aikana esille, kun Kela etuuskäsittelijöiden allekirjoitukset on haluttu poistaa uhkailun ja häirinnät takia.

Kunnissa joudutaan pohtimaan esimerkiksi, miten päätöksiä tehdään ja miten tulee viestiä virasta pidättämisestä viranhaltijan rikosepäilyssä. Epäily saattaa osoittautua vääräksi.

 Eroja irtisanomisissa ja määräaikaisuuksissa

Lista virka- ja työsuhteisten eroista on tätä nykyä melkoisen pitkä. Erot ovat korostuneet vuodenvaihteesta alkaen entisestään, kun työsuhteisten irtisanomista helpotettiin. Nykyään riittää ”asiallinen syy”. Aiemmin syyn oli oltava asiallisen lisäksi painava.

Virkasuhteisia koskee parempi irtisanomissuoja eli erottamattomuuden periaate.

Erottamattomuus tarkoittaa käytännössä tilanteita, joissa viranhaltija riitauttaa potkunsa, ja irtisanominen tai purku todetaan laittomaksi. Tuolloin virkasuhde jatkuu. Työsuhteessa olevalle sen sijaan maksetaan korvaus.

Puumalainen oli vastikään työjuridiikan koulutuksessa, jossa käytiin läpi muun muassa irtisanomisperusteita ja määräaikaisuuksia. Kun työsuhteen irtisanomisperusteita ja määräaikaisuuksien perusteita muutetaan, virkasuhteiden osalta muutoksia ei ole edes esitetty. Eikö niillä tulisi olla sama linja, oli sitten kyse virka- tai työsuhteesta, hän kysyy.

– Jos määräaikaiset virkasuhteet olisivat joustavampia, saisimme kuntiin nykyistä enemmän muutoskykyä, Puumalainen sanoo.

Työsopimuslaki on muuttumassa siten, että työsuhteisiin voidaan palkata ilman erillistä perustetta vuodeksi. Viranhaltijan määräaikaisuuteen on puolestaan oltava syy, esimerkiksi sijaisuus tai projekti.

Jos viranhaltijan määräaikaisuus todetaan oikeuskäsittelyssä laittomaksi, kunnalle voi rapsahtaa lasku.

 Tarvitaanko terveydentilan selvityksiä?

Virat pitää nykyisellään julistaa haettaviksi julkisesti. Kunnissa on kysytty, kuinka hyvin tuo istuu nykymaailmaan, jossa rekrytoinnin apuna on toisinaan headhuntereita.

– Julkisten hakujen pitäisi kulkea käsi kädessä julkisen vallan käytön kanssa. Jos laki rajaisi ja määrittelisi julkisen vallan käyttäjät nykyistä tarkemmin, monimutkaisia ja moniportaisia rekrytointeja tarvittaisiin nykyistä harvemmin, Nybondas-Kangas sanoo.

Toisaalta julkinen haku voi tarkoittaa sitä, että työnhakuilmoitus on parin viikon ajan näkyvillä kunnan verkkosivuilla.

On täysin aiheellista kysyä, kuinka hyvin se auttaa löytämään kuntaan parhaan mahdollisen hakijan.

Aroheinä ja Laajisto mainitsevat laista vielä yhden esimerkin, joka tietää turhaa työtä.

Kun kuntaan palkataan viranhaltija virkasuhteeseen, hänen on annettava terveydentilan selvitys. Työsuhteisilta tätä ei edellytetä.

– En muista yhtäkään tilannetta, jossa rekrytointi olisi jäänyt kiinni terveydentilan selvityksestä. Sen sijaan siitä tulee meille lisätehtävä, Aroheinä sanoo.

 Virkasuhde työsuhteeksi

Työelämä ja osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, jyväskyläläiset muistuttavat.

Rekrytointi- ja muutostilanteissa tehtäviä arvioidaan aina myös siltä kannalta, onko kyse virka- vai työsuhteesta.

– Lainsäädännön uudistuksessa olisi hyvä tutkia myös sitä, voisiko erilaiset organisaation muutostilanteet ja -tarpeet toteuttaa sujuvammin, siten että myös henkilöstöä huomioitaisiin laajemmin.

Käytännössä kunnissa saatetaan pohtia, pitäisikö virkasuhteen päättyessä ja ennen uutta rekrytointia virka lakkauttaa ja perustaa tilalle työsuhde. Silloin koko hakuprosessin voisi uudistaa.

Iisalmen Puumalainen pohtii, että jos ja kun lakia uudistetaan, kannattaisiko ottaa huomioon myös teknologian kehittyminen esimerkiksi automaattisine päätöksentekoineen.

Automaattista päätöksentekoa voidaan nykyään käyttää hallinnon asioissa, yleensä rutiinitehtävissä, joissa ei edellytetä tapauskohtaista harkintaa.

– Lainsäädännön muuttaminen on hidasta, mutta teknologian kehitys valtavan nopeaa, Puumalainen huomauttaa.

 Poikkeukset edelleen tarpeellisia

Tarvitaanko nykymaailmassa kaksi erillistä lakikokonaisuutta? Olisiko järkevää yhdistää ne yhdeksi ja samaksi, jotta kaikkia kuntien palveluksessa olevia koskisi sama laki?

Nybondas-Kangas sanoo, että KT lähtee lain kokonaisuudistuksesta ja virkasuhteen rajaamisesta merkittävään julkisen vallan käyttöön. Hänen mielestään pääasia on, ettei laki jatkossa kangista kuntien toimintaa ja että henkilöstöä voidaan kohdella tasapuolisesti.

Hän toivoo, että laista poistetaan kohdat, joita ei tarvitse säädellä, kuten (tarkoititko esim. määräaikaisuuksia, rekrytointeja, irtisanomisia).

– Yksi mahdollisuus olisi, että virkasuhteessa noudatetaan pitkälti työsopimuslakia ja viranhaltijalaissa säädetään vain virkoja koskevat, tarkoituksenmukaiset poikkeukset.