Uutiset

Ulkoistetaanko Suomen turvallisuutta kansainvälisille pääomille? – eri näkemyksiä lakiesityksestä

Suomen omavaraisuus kriittisissä toiminnoissa on parasta kokonaisturvallisuutta, arvioi kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.).

Suomen noin 2 700 inhouse-yhtiötä tarjoavat kuntalaisille esimerkiksi ruokapalveluita ja it-palveluita. Näillä yhtiöillä on tärkeä rooli yhteisissä hankinnoissa huoltovarmuuden kannalta kriittisissä palveluissa.
Julkaistu Muokattu

Eduskunnan lähetekeskustelussa ministeri Matias Marttinen (kok.) korosti, että hallituksen esitys hankintalain uudistamiseksi tehdään, jotta vastataan paremmin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

– Siksi laitamme nyt rajat sidosyksiköiden täysin kadonneelle laajamittaiselle käytölle, Marttinen huomautti.

Lakimuutos on nostamassa kuntien vähimmäisomistusrajaa yhteisissä sidosyksiköissä – eli niin sanotuissa inhouse-yhtiöissä – kymmeneen prosenttiin.

Kuntien yhteistyörakenteet ovat uudistuksen seurauksena monilta osin rikkoutumassa.

– Kun sidosyksiköiden käyttö on mennyt näin pitkälle, on väistämättä edessä myös muutostyötä, Marttinen painottaa.

– Tätä uudistustyötä tehdään Suomen ja suomalaisten pitkäjänteiden etu edellä. Hankintalain uudistus on erittäin merkittävä rakenteellinen uudistus, jolla lisätään kilpailua ja parannetaan markkinoiden toimivuutta.

Keskeisintä uudistuksessa on Marttisen mukaan se, että yritykset pääsevät nykyistä huomattavasti paremmin julkisten hankintojen kilpailutuksiin.

– Tällä on merkitystä niin alueellisesti, paikallisesti kuin koko Suomen näkökulmasta.

– Tässä esityksessä vahvistetaan huoltovarmuuden ja turvallisuusnäkökohtien huomioimista läpi koko hankintaprosessin ja sopimuskauden.

"Suuri huoli"

Muutamaa tuntia myöhemmin asiasta puheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) huomautti yhdestä seikasta, jota lähetekeskustelussa ei vielä ollut kosketeltu.

– Parhaillaan lausunnolla olevan valmiuslakiehdotuksen keskeinen huoli on se, miten sitoutetaan yksityisten hyödykkeiden tuottajat toimimaan Suomen yleisen edun mukaisesti, mikäli Suomea kohtaa kriisi tai jopa sota, Koskinen sanoi.

– Suuri huoli on myös Suomen kyberturvallisuudesta, koska uusi mahdollinen hankintalaki mahdollistaa tiukalla kilpailutuspakolla kyberturvallisuuden ulkoistamisen kansainvälisille pääomille, niiden yhtiöille. Suomen omavaraisuus kriittisissä toiminnoissa, esimerkiksi energiassa ja ruoantuotannossa on parasta kokonaisturvallisuutta, Koskinen jatkoi.

Mutta kaikkea tätä siis ollaan vaarantamassa Koskisen mukaan hallituksen lakiesityksellä.

Lähetekeskustelu oli osana torstaina pidettyä eduskunnan täysistuntoa, jossa päätettiin, että hankintalain uudistus saa laajan käsittelyn eduskunnassa.

Asia laitetaan talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.

Juttua muokattu 13.2. kello 8.29, selkiytetty, että lähetekeskustelu kuului torstain täysistuntoon.

Lue myös:

Powered by Labrador CMS