Uutiset
Uotinen ja Sykkö lämpiminä kulttuurille – Rohkeasti esiin mitä hulluimmat ideat
Kun Jorma Uotinen ja Sami Sykkö astuvat lavalle, tiedetään ainakin se, että yleisö kuuntelee. Karismaa kulttuuripuhe vaatiikin. Nyt he kertovat siitä Kuntalehden lukijoille.
Huikean uran tanssijana ja koreografina tehnyt Jorma Uotinen sekä työelämäprofessori, ekonomi, toimittaja, esiintyjä Sami Sykkö puhuvat kulttuurista vangitsevasti. Kaikki alkoi tietysti lapsuudesta.
Tanssitaiteilija Uotinen on kotoisin Porista ja jo pikkupoikana hän halusi ostaa Porin teatterin. Kauppa ei toteutunut, mutta teatteriin ja sen ilmapiiriin hän pääsi ujuttautumaan.
Glorian ex-päätoimittaja Sykkö puolestaan on työläisperheestä. Pohjois-Karjalasta Helsinkiin muuttaneet vanhemmat toivat lapsen elämään kulttuurin jo hyvin pienenä.
– Minulle luettiin paljon kirjoja ja minua vietiin elokuviin. Koska yksi sukulaisemme oli ollut töissä Helsingin kaupunginteatterissa, saimme sinne edullisia lippuja ja näin valtavasti teatteria jo lapsena.
Miksi nämä kaksi ystävää haluavat kiertää Suomea kertomassa kulttuurin ilosanomaa? Koska se on tärkeätä.
– Kulttuuri ja taiteet synnyttävät kansakunnan identiteettiä. Ilman taiteita ja kulttuuria kansakunta on henkisesti köyhä ja historiaton, sanoo suuren yleisön nasevilla kommenteillaan ja asiantuntemuksellaan Tanssii tähtien kanssa -kisassa hurmannut Uotinen.
Sykkö kuvailee Suomea ilman kulttuuria ankeaksi, köyhäksi ja kuivaksi.
– Mistä esimerkiksi tiedämme, miten ihmiskunta on vuosituhansien aikana elänyt? Ihan ensimmäiseksi elämämme tallennettiin seinämaalauksiin, myöhemmin kirjoihin ja tauluihin, runoihin ja näytelmiin. Kulttuuri kertoo tarinaa siitä, keitä me olemme. Taide avaa silmämme. Kulttuuri on ja sen pitää olla peruspalvelu.
Tarpeetonta ja kallista
Onko sitten kunnista henkivä ilmapiiri kulttuurimyönteistä? Uotisen mukaan taiteita varsinkin vastustetaan helposti. Jos viranhaltijoissa ei ole riittävästi kulttuurista kiinnostuneita ja sen merkitystä ymmärtäviä ihmisiä, ei välttämättä osata arvostaa.
– Argumentit ovat ”tarpeetonta” ja ”kallista”. Mitä enemmän taidetta yritetään polkea, sitä enemmän me sitä tarvitsemme ravistelemaan ihmisten henkeä ja ruumista. Kaikki satsaukset kulttuuriin ja taiteisiin kannattavat ja luovat yhteisöllisyyttä ja merkityksellistä elämää.
Uotinen muistuttaa, että kunta ei ole pelkkä infrastruktuuri vaan ihmiset luovat yhteisön, synnyttävät merkityksiä, mielikuvia ja asennoitumistapoja. Energia synnyttää uutta energiaa.
Sykkö uskoo, että kunnissa kyllä arvostetaan kulttuuria, mutta sen aiheuttamat kustannukset ja investoinnit ovat jo toinen juttu. Hänen mukaansa kunnat ja kaupungit kuivuisivat ilman kulttuuria ja monen kunnan maine rakentuu pitkälti kulttuurin varaan.
Kulttuuritapahtumien kävijänä Sykkö tietää, että moni paikkakunta tunnetaan kulttuuristaan. Kuhmo tunnetaan kamarimusiikista, Kaustinen kansanmusiikista, Sodankylä elokuvafestivaaleista ja Mänttä kuvataideviikoista.
Sami Sykkö sanoo, että kulttuuri on investointi, ei pelkkä kustannus. Kulttuuri voi olla merkittävä osa kunnan kasvustrategiaa. Kulttuuritapahtumien menestystä voidaan mitata monin tavoin: kävijämäärillä, taloudellisella tuotolla sekä kansainvälisellä brändiarvolla. Ja sillä, miten sijoitus kulttuuriin kasvattaa kunnan tai kaupungin mainetta ja vetovoimaa.
– Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlille myydään kymmeniä tuhansia, noin 45 000 lippua. Oopperajuhlien mukanaan tuoma hyvä leviää kaupungissa kaikkialle: se nostaa koko kaupungin taloutta kesäisin ja pitää matkailualan pyörät pyörimässä.
Toisena esimerkkinä hän mainitsee Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman, joka tuo kaupunkiin suuren joukon matkailijoita, tanssin ammattilaisia ja harrastajia, jotka puolestaan täyttävät Kuopion hotellit, ravintolat, kahvilat ja torin. Tapahtuman ansiosta Kuopio näyttäytyy kiinnostavana ja kansainvälisenä kaupunkina, ja se voi auttaa Kuopiota saamaan uusia asukkaita ja yrityksiä.
Esimerkkejä siitä, miten pienessä kunnassa osataan ajatella isosti, löytyy muun maussa Sveitsistä Valsin kylästä.
– Siellä päätettiin palkata uuden uimahallin suunnittelijaksi maan kuuluisin ja yksi maailman arvostetuimmista arkkitehdeistä, Peter Zumthor. Hän suunnitteli paikallisesta kivestä kylpylän, kivilaatikon, josta tuli arkkitehtuurin ja muotoilun ystävien pyhiinvaelluskohde. Nyt kylässä on yhtä monta asukasta kuin on yöpymispaikkoja matkailijoille.
Valsin menestys on osoitus kulttuurin voimasta ja sen tuomasta elinvoimasta.
Jorma Uotinen muistuttaa, että tarvitaan ihmisiä, jotka näkevät ympäristön ja sen antamat mahdollisuudet.
– Ja rohkeasti tuovat esiin mitä hulluimmat ideat, jotka ylittävät sovinnaisuuden rajat eivätkä sorru keskinkertaisuuteen.
Sivistystä ja mielen virkistystä
Paljon puhutaan siitä, että asukkaat katoavat isoihin keskuksiin ja pääkaupunkiseudulle. Helsinkiläinen Sykkö korosta vetovoiman ja pitovoiman merkityksestä.
– Mutta ei pelkkä hyvä koulu tai edullinen päivähoito riitä. Pitää tarjota myös sielun sivistystä ja mielen virkistystä. Toisaalta kunnat voivat myös tehdä tässä yhteistyötä. Ei jokaisen kunnan tarvitse satsata samaan kuin naapurissa. Palveluita voidaan miettiä yhdessä niin, että kuntien resurssit riittävät.
Ja toisin päin: Kun kuntaan saadaan uusia asukkaita ja yrityksiä, verotulot ja resurssit kasvavat.
Kulttuurilähettiläiden mielestä suuriin kulttuuritapahtumiin tarvitaan mukaan kaikki:
Kunnan päättäjät, yritykset, asukkaat. Päättäjien pitää mahdollistaa kulttuuri, ja asukkaiden kuluttaa sitä.
– Paikalliset toimijat usein osallistuvat tapahtumaan tuomalla omia tarjouksiaan. Myös vapaaehtoiset työntekijät ovat suuresta merkityksestä tapahtuman onnistumiselle, kannustaa Uotinen.
Kulttuurin arvo
Usein kysytään, onko kulttuuri luksusta vai peruspalvelu?
– Kulttuuri on elämän fundamentaalinen voima. Sivistys sen koossa pitävä voima. Se antaa eväitä maailman ymmärtämiseen, auttaa sen jäsentämisessä.
Jorma Uotinen jatkaa, että jokaiselle on taattava mahdollisuus sivistyä ja kehittää itseään. Sivistyksen ydin on sydämen sivistys. Se tuo henkistä rauhaa, uskoa tulevaisuuteen.
Miten kulttuurin arvoa voidaan mitata? Miten sitä ei pitäisi mitata? Nähdäänkö kulttuuri pelkkänä kulueränä? Näitä kysymyksiä kulttuurinlähettiläät pohtivat.
– Miten kulttuuri nähdään riippuu siitä, kuka katsoo ja miten. Kulttuuri on arvojen taistelua, valitettavasti meillä ei juurikaan ole arvoja, jotka saavuttaisit suuren yleisön kannatuksen. Arvojen paikan ovat vieneet sellaiset arkipäivän latteudet kuin tosi-tv, maine, täysillä eläminen ja lööppiriippuvuus. Aivan kuin elämä olisi pitkä loma. Arvot ovat arkoja asioita.
Uotisen mukaan sellainen kunta ei voita, joka seuraa muita. Jos seuraa muita, ei pääse edelle. Suomesta löytyy hänen mielestään useita esimerkkejä, joissa rohkeus ja uskallus ottaa riski ovat kantaneet pitkälle. Yhtenä esimerkkinä Pori Jazz.
– Tarvitaan usko ideaan ja rohkeutta lähteä toteuttamaan.
Luova toiminta edellyttää huomioiden tekemistä, vertaamista ja erojen havaitsemista. Korkeatasoinen taide ja kulttuuri eivät ole paikkakunnasta tai kaupungista kiinni.