Uutiset
Väitöstutkimus: ”Vihreän kasvun politiikkaoppi on jo epäonnistunut”
Tutkija toivoo, että laskettaisiin nollakasvun taloudellisia vaikutuksia.
Hyvinvointivaltio on mahdollista ylläpitää nollakasvun taloudessa, osoittaa Helsingin yliopiston väitöstutkimus.
Tutkimus haastaa käsityksen, jonka mukaan hyvinvointi edellyttää jatkuvaa kasvua.
Lisäksi Helsingin yliopisto tiedottaa, että väitöstutkimuksen tulokset koskevat esimerkiksi eläkejärjestelmiä ja julkisen talouden rahoitusta.
Talouskasvu on hidastunut vauraissa maissa 2000-luvulla. Suomen talous ei ole juuri kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Väitöstutkimuksen mukaan hidas kasvu voi jatkua myös tulevaisuudessa. Syitä ovat muun muassa energian heikko saatavuus, geopoliittinen epävarmuus ja väestön ikääntyminen.
– Vihreän kasvun politiikkaoppi on jo epäonnistunut, väitöskirjatutkija Laura Wiman toteaa.
Tutkimuksen mukaan hyvinvointivaltio selviää nollakasvusta kahdella ehdolla. Ensinnäkin hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden pitää nousta politiikan tavoitteina talouskasvun rinnalle. Toiseksi julkisen vallan on tuettava työllisyyttä ja energiainvestointeja, jos yksityinen sektori ei siihen riitä.
– Tällaista aktiivista teollisuuspolitiikkaa on vältetty 1980-luvulta lähtien. Myös EU:n säännöt ovat rajoittaneet sitä, Wiman sanoo.
Väitöstutkimus tarjoaa systemaattisen analyysin siitä, milloin hidas kasvu vaarantaa hyvinvointivaltion rahoituksen. Tällaista analyysia ei ole aiemmin juuri tehty.
– Suomen eläkejärjestelmä on monia muita maita suojatumpi hitaan kasvun paineilta, Wiman sanoo.
Väitöksen mukaan hidas kasvu on silti tehnyt hyvinvointivaltiosta poliittisesti kiistanalaisen. Puhe julkisen talouden kriisistä on vahvistunut, vaikka varsinaista lamaa ei ole ollut.
Tutkimus haastaa
Väitöstyön mukaan valtavirta on oikeassa siinä, että talous sisältää kasvuriippuvuuksia, jotka voivat aiheuttaa työttömyyttä.
Kasvukriitikot taas ovat oikeassa talouskasvun ekologisesta kestämättömyydestä. Väitöskirja yhdistää nämä näkökulmat. Hyvinvointivaltio voi toimia myös ilman kasvua, kirjassa kerrotaan.
Suomessa keskustellaan parhaillaan hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Samaan aikaan eduskunnan enemmistö on sitoutunut velkajarruun, joka voi kiristää julkisen talouden rahoitusta.
Tutkija toivoo, että Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ja Eläketurvakeskus laskisivat nollakasvun taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus ei sisällä numeerisia laskelmia vaikutuksista eläkkeisiin tai valtion tuloihin.
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että nollakasvulla tarkoitetaan tilannetta, jossa talous kasvaa keskimäärin alle prosentin vuodessa usean vuoden ajan. Näin on ollut Suomessa vuodesta 2008 lähtien.
Lue myös:
