Vahva SDP pitää perussuomalaisia ja vihreitä matalana – Mitä tapahtuisi, jos vaalit pidettäisiin nyt?

Teksti Antti Kähkönen, Suomen vaalidatapalvelu oy

SDP on ollut selkeästi vahvin puolue jo kohta vuoden päivät. Mistä se kertoo?

HS:n uusimman eduskuntavaaligallupin (16.7.) mukaan piikkipaikkaa pitää tuttuun tapaan SDP, joka on aiempiin tutkimuksiin nähden edelleen vahvistanut asemiaan hienoisesti ja noussut 25,4 prosentin kannatukseen.

HS ja YLE tilaavat galluptutkimukset Verianilta ja Taloustutkimukselta, jotka tuottavat kyseisille mediataloille laajan tausta-aineiston kyselystä. YLE:n ja HS:n uutisoinnissa referoidaankin toisinaan siirtymiä puolueiden välillä, jotka eivät näy suoraan yksittäisistä galluptuloksista: tietyn puolueen kannattajia on siirtynyt niin ja niin paljon katsomoon tai toisten puolueiden kannattajiksi taikka palannut katsomosta tai siirtynyt toisista puolueista kyseisen puolueen kannattajiksi.

YLE:n ja HS:n gallupartikkeleissa ei kuitenkaan koskaan julkaista tätä yksityiskohtaista aineistoa kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan otteita.

Kyselyjen tausta-aineiston puutteessa eräs tapa lähestyä puolueiden kannattajakuntien päällekkäisyyttä SDP:n vahvan aseman asettamiseksi asiayhteyteen on kysyä, minkä puolueiden kannatuskäyrät liikkuvat samaan ja mitkä eri suuntaan. Jos puolueen kannatus jatkuvasti nousee kun jonkin muun puolueen kannatus laskee ja päin vastoin, voidaan ajatella, että niillä on yhteisiä kannattajia, jotka siirtyvät puolueesta toiseen.

Yksinkertaistetaan asioita hieman ja jätetään laskuista nukkuvien puolue, puoluekantansa ilmoittaneiden osuus ja se, kuinka varmoja haastatellut ovat puoluekannastaan. Tällöin voidaan ajatella kannattajien siirtyvän vain puolueiden välillä. Yhden puolueen kannatuksen kasvu prosenttiyksilöllä (joka voidaan muuttaa aktiivisiksi äänestäjiksi edellisvaalien tulosten ja äänioikeutettujen määrän muutoksen perusteella) tarkoittaisi tällöin sitä, että kannattajia on tullut saman verran suoraan muista puolueista.

Laskemalla eri puolueiden kannatusten muutoksen korrelaation gallupista toiseen saadaan tällöin viite siitä, minkä puolueiden välillä kannattajia liikkuu. Viimeisen kymmenen vuoden YLE:n ja HS:n eduskuntavaalikannatusta tiedustelevien gallupien kannatusmuutosten perusteella vahvin korrelaatio on SDP:n ja PS:n kannatusmuutoksilla. Korrelaatiokerroin on negatiivinen eli puolueiden kannatukset liikkuvat eri suuntiin. Kun toinen vahvistuu, toinen heikkenee.

PS:n ja SDP:n kymmenen viime vuoden gallupkannatuksen muutosten korrelaatio on -0,45, eli ei erityisen vahva. Kun sitä kuitenkin verrataan esimerkiksi SDP:n ja vasemmistoliiton kannatusmuutosten korrelaatioon (-0,04), on kerroin hyvin vahva. SDP:n ja vasemmistoliiton gallupkannatuksen välinen korrelaatio tarkoittaa, että SDP:n ja vasemmistoliiton kannatukset eivät liiku sen paremmin eri suuntiin kuin samaan suuntaan. Ne käyttäytyvät pikemminkin täysin sattumanvaraisesti. SDP:n voimistuminen gallupeissa ei siis edellisen kymmenen vuoden galluptulosten perusteella laske vasemmistoliiton kannatusta tai päin vastoin.

SDP:n ja vihreiden välinen korrelaatio on myöskin negatiivinen ja vaikka se on heikko (-0,31), se antaa viitteitä siitä, että verrattuna vasemmistoliittoon, liikkuu kannattajia pikemminkin SDP:n ja vihreiden välillä kuin SDP:n ja vasemmistoliiton välillä.

SDP:llä ja perussuomalaisilla on siis duunaripuolella yhteisiä kannattajia ja samoin SDP:llä vihreiden kanssa kaupunkien korkeakoulutetun väestön parissa. Sen sijaan vasemmistoliiton kannattajapohjan vahva uudistuminen viimeisen 10-15 vuoden aikana on erkaannuttannut sen ja SDP:n välistä yhteyttä.

Perinteisten porvaripuolueiden (kokoomus, keskusta, RKP) kannatusmuutosten korrelaatio on negatiivinen noin -0,2. Näiden puolueiden kannatus voimistuu siis toisten porvaripuolueiden kustannuksella, joskaan yhteys ei ole kovin voimakas.

Sen sijaan keskustan ja perussuomalaisten tai perussuomalaisten ja kokoomuksen kannatusmuutoksilla on viimeisen kymmenen vuoden HS:n ja YLE:n gallupaineiston perusteella vain hyvin heikko negatiivinen yhteys.

Puolueiden kannatusmuutosten välisen yhteyden hahmottaminen voi auttaa ymmärtämään gallupeissa ilmenevän kannatuksen muutoksia isommassa mittakaavassa. Kun yksi puolue nousee tai laskee, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan?

Kuten sijoitusmaailmassa, ei mennyt kehitys ole tae tulevasta. Tutkimalla menneen kehityksen synnyttäneitä tekijöitä ja ilmiöiden välisiä yhteyksiä voidaan kuitenkin saada osviittaa siitä, mitä yhden tekijän muutos vaikuttaa koko yhtälöön. Puolueiden kannatus on siinä mielessä nollasummapeli, että yhden puolueen kannatuksen kasvu on aina muilta pois, vaikka uudet kannattajat olisivatkin siirtyneet nukkuvien puolueesta.

Kun perussuomalaiset jossakin vaiheessa taas gallupeissa nousee, tulee edellä kuvatun laskuharjoituksen perusteella todennäköisesti SDP heikkenemään, ei kokoomus tai keskusta. SDP:n kannatuksen väistämätön heikkeneminen tuskin tulee näkymään juurikaan vasemmistoliiton kannatuksen kasvuna, vaan pikemminkin vihreiden vahvistumisena.

Juuri nyt puolueiden kannatukset muuttuvat gallupista toiseen hieman edellisen kymmenen vuoden keskimääräistä muutostahtia nopeammin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana puolueiden yhteenlasketut kannatusmuutokset gallupista toiseen ovat kuitenkin keskimäärin vain 5,6 prosenttiyksikköä.

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, nappaisi SDP 56 kansanedustajaa eli yhtä monta kuin HS:n edellisen gallupin perusteella mallinnetun eduskuntavaalituloksen mukaan. Vaalitulokseen siinä on kuitenkin 13 kansanedustajaa lisää.

Kokoomukselle HS:n gallupin perusteella simuloitu vaalitulos tuottaisi 42 edustajaa eli kuusi vähemmän kuin eduskuntavaaleissa.

Jos vaalit pidettäisiin nyt, vahvistuisi keskus 35 paikkaan (+12). Samoin vasemmistoliitto (18, +7) ja vihreät (15, +2) saisivat lisää kansanedustajia. Perussuomalaisten hienoisesti vahvistunut kannatus riittäisi tällä hetkellä 21 kansanedustajaan (-25), joka tekisi siitä vasta neljänneksi vahvimman eduskuntaryhmän.

Jos vaalit pidettäisiin nyt, valtaisivat keskusta ja SDP takaisin perussuomalaisten 2023 voittamat vaalipiirit. Edelliseen, YLE:n gallupin perusteella mallinnettuun vaalitulokseen verrattuna, menettäisi kokoomus kolme eteläisintä vaalipiiriä SDP:lle, jotka se voitti viime eduskuntavaaleissa.

Jos kevään kuntavaalit olisi pidetty vasta nyt, olisi SDP saanut 295 lisävaltuutettua ja jäänyt vain niukasti 2 000 valtuutetun alle 1 994 valtuutetulla. Keskusta saisi 2 613 (-10) valtuutettua, eli selkeästi paremman tuloksen kuin edellisessä, YLE:n heinäkuun alussa julkaiseman gallupin perusteella mallinnetussa vaalituloksessa, jossa se menetti peräti 255 valtuutettua. Vihreät menettäisi sata valtuutettua, PS 80. PS olisi näillä luvuilla tasoissa vasemmistoliiton kanssa: molemmat saisivat noin 570 valtuutettua.

Mallinnettaessa aluevaalit HS:n uusimman gallupin luvuilla saisi SDP 369 (+48) paikkaa ja saisi 94 valtuutetun etumatkan kokoomukseen (275 valtuutettu, – 6) ja peräti 101 valtuutetun etumatkan keskustaan (268, -36).

Jos aluevaalit pidettäisiin nyt, menettäisi kokoomus YLE:nkin edellismittauksen perusteella mallinnetun vaalituloksen mukaan Keski-Uudenmaan SDP:lle, mutta voittaisi demareilta Varsinais-Suomen. Ainoa toinen muutos hyvinvointialuekartassa on se, että SDP valtaisi keskustalta Keski-Suomen ykköspaikan.

Näin vaalitulos mallinnettiin

Vuoden 2023 eduskuntavaalitulokset mallinnettiin uudelleen HS:n 19.6. julkaiseman Verianilta tilaamansa gallupin perusteella. Mallinnuksessa puolueiden viime eduskuntavaaleissa saavuttamaa koko maan kannatusta korjataan uusimmasta gallupista ilmenevän kannatuksen ja vaalituloksen erotuksella. Tämän kannatusmuutoksen oletetaan tapahtuvan tasaisesti koko maassa.

Puolueilla ja muilla ehdolleasettajilla oletetaan olevan ehdokkaita samoissa vaalipiireissä kuin viime vaaleissa. Ehdokkaiden sinänsä ei oleteta olevan samoja, ja siksi lasketaan uudelleen vain kunkin ehdokaslistan kokonaiskannatus.

Ehdokaslistojen kannatus muutetaan äänimääriksi, josta määritellään uudet vertausluvut. Niiden perusteella määritellään valtuutettujen määrä kullekin listalle kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella.

Mallinnettaessa vuoden 2023 eduskuntavaalitulosta uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin.

Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset eduskunnan voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.