Valtionosuusuudistus meni myttyyn ja nyt pohditaan, miten seuraava hallitus voisi onnistua paremmin

Valtionosuusjärjestelmän edellisestä kokonaisuudistuksesta on kulunut noin kymmenen vuotta aikaa.

– Nähtiin, miten järjestelmä on mennyt rikki. Siksi on todella harmi, että kokonaisuudistusta  ei saada tehtyä tällä hallituskaudella, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoo.

Matkan varrella järjestelmää on muokattu sote-tasauserillä. Nämä erät pohjautuvat sote-uudistuksen siirtymävaiheen tilanteeseen ja niillä tasattiin uudistuksen vaikutuksia kunnille.

Sote-erät olivatkin kantona kaskessa hallituspuolueiden hakiessa eri vaihtoehtoja, kuinka paljon muutoksia voitaisiin sallia.

– Suurin kiista koski sote-tasauseriä ja niihin liittyvää muutosrajoitinta. Siihen tämä kilpistyi.

Ikonen lupaa, että uudistustyön aikana kertynyttä tietoa annetaan julki mahdollisimman kattavasti.

Tietoa kaivataan

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina pitää välttämättömänä, että ministeriö julkaisee viimeisimmätkin valmisteluaineistot ja laskelmat.

– Toivottavasti se lisää ymmärrystä siihen, miksi tämä uudistus ei edennyt ja auttaa keskustelua jatkosta.

Reina ymmärtää, että sote-erien ja niiden vaikutuksen olleen keskeisellä sijalla uudistuksen kohtaloa mietittäessä.

– Mutta toki esillä on varmasti ollut muitakin valtionosuuksien määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Viime kädessä olettaisin, että on katsottu kokonaisvaikutuksia.

Kaikissa valtionosuusuudistuksissa on ollut aiemminkin voittajia ja häviäjiä, ja näitä vaikutuksia on sitten eri tavoin pehmennetty, Reina muistuttaa.

– On yllättävää, että uudistus olisi tähän kaatunut.

Parlamentaarinen kuntia koskeva tulevaisuustyö on käynnistymässä ja siinä yhteydessä tarkastellaan myös valtionosuusuudistuksen jatkoa. 

– Samalla rahoitusta on katsottava laajalti, ei vain osaa valtionosuusrahoituksesta, kuten nyt tehtiin.

Samalla on pidettävä mielessä, että kuntatalouden tulevaisuuden ratkaisee talous- ja työllisyyskehitys ja sen vaikutus verotuloihin, Reina lisää.

Vanhat laskentaperusteet

Valtionosuudet tarkoittavat sitä rahaa, jolla maksetaan esimerkiksi koulut ja varhaiskasvatus.

Lisää rahaa olisi kaivattu myös Kymenlaaksossa sijaitsevassa Kouvolassa, jossa on noin 78 000 asukasta.

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka toivoi toden teolla, että ministeri olisi saanut vietyä valtionosuusuudistuksen perille asti.

– Edellisen valtionosuusuudistuksen jälkeen on tapahtunut ehkä kuntahistorian suurimmat rakennemuutokset, eli sote- ja TE-uudistukset, joten vanha kuntien rahoitusjärjestelmä vaatii päivittämistä.

Nykyiset valtionosuuksien laskentaperusteet ovat aikaansa jäljessä. Ne perustuvat tietoihin, jotka eivät vastaa nykytilaa.

– Kyse ei ole yksittäisen kunnan edunvalvonnasta, vaan yhteiskuntajärjestelmämme ja siihen liittyvästä oikeudenmukaisuuden tunteesta.

Kouvolan kaupunginjohtajan mukaan uudistus olisi parantanut Kouvolan taloudellista asemaa vähintään 4–10 miljoonalla eurolla ja parhaimmillaan jopa 20 miljoonalla vuodessa, jos sote-tasauserät olisi kokonaan poistettu.

– Neljä miljoonaakin olisi ollut iso summa rahaa.

Myös Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen on pettynyt uudistuksen kaatumiseen.

– On erittäin harmillista, että aivan keskeinen työ jää nyt kesken. Ongelmat eivät kuitenkaan ole katoamassa minnekään. Niiden seuraukset vain tulevat pahenemaan entisestään.

Lapissa sijaitsevassa Kemin kaupungissa on noin 19 300 asukasta. 

Lapsirikkaat kaupungit

Kun valtionosuusuudistusta kokonaisuudessaan taas aletaan käynnistämään, Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkänen toivoo sen työn rinnalla tarkasteltavan verotuottojen jakautumista valtion ja kuntien kesken.

– Uudistaminen täytyy tehdä tavalla, joka ei kohtuuttomasti vaikeuta monien lapsirikkaiden kaupunkien edellytyksiä pärjätä.

– Eräitä täsmämuutoksia olisi hyvä tehdä nopeastikin.

Tällainen muutos voisi olla esimerkiksi työllisyyspalveluiden valtionosuuksien pohjalla olevien työvoiman määrän ja rakenteiden lukujen nopeampi päivittyminen, Mykkänen lisää.

Uudellamaalla sijaitsevassa Espoossa asuu 325 000 asukasta.