Valtuutetun tulisi olla ”hyvä vieras” kunnan taloudessa

Kuntakonsernin yhteisöt vaikuttavat emokunnan talouteen monia reittejä. Joissain toiminnoissa omistajaohjauksella on erityisen tärkeä merkitys. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi energia, vesihuolto ja kaukolämpö, sanoo Rovaniemen kaupungin konsernitalouspäällikkö Hannu Pessa.

Monessa kunnassa, myös Rovaniemellä, nämä toiminnot on yhtiöitetty kuntakonsernin alla.

– Ne ovat yhtiöitä, joiden on oikeastaan pakko pysyä pystyssä. Kaupungilla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.

– Siinä onkin poliitikoilla tärkeä tehtävä, että valitsevat oikeat henkilöt hallitukseen ja oikean toimitusjohtajan.

Hallituksen kokoonpano kannattaa miettiä tarkoin, painottaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.

– Kuntayhtiöistä esimerkiksi energiayhtiöt ja satamat toimivat markkinaehtoisesti. Tällaisten yhtiöiden vaikutus kunnan talouteen on iso ja strateginen. Olisi tärkeää, että niiden hallituksissa olisi kriittisen osaamisen kannalta oikeita hallitusammattilaisia, Lehtonen sanoo.

Perusasiat haltuun

Konsernissa voi olla erikseen kuntayhtymiä, osakeyhtiöitä, säätiöitä, yhdistyksiä. Kokonaisvaltaista kuvaa voi olla vaikea saada.

Rovaniemi on tarjonnut kaikille hallituksiin valituille Kunnallisen osakeyhtiön hallitusosaaja (KHO) -koulutusta, jossa käydään läpi muun muassa lakiasioita, hankintoja ja tietosuojaa.

– Pidän koulutusta jopa eräänlaisena luottamushenkilön oikeusturvana. Sen kautta saa perustiedot siitä, miten hommat pyörivät, Hannu Pessa sanoo.

Sanna Lehtosen mukaan myös valtuutetun on hyvä ottaa haltuun konsernin perusasiat: selvittää tytäryhtiöt ja kunnan osakkuudet muissa yhtiöissä sekä kuntayhtymäosuudet.

– Seuraava taso olisi selvittää, mitkä konserniyhtiöistä ovat verorahoitteisia, mitkä ovat kiinteistöyhtiöitä ja mitkä markkinaehtoisia yhtiötä, joista voi toivoa jopa osinkoa emokunnalle.

– Kun selvittää vielä sen, virtaako rahaa emokunnasta ulos vai sisään emokuntaan, on jo aika hyvällä tasolla.

Kaikkien ei tarvitse tuottaa

Kunnan taloutta ruokkivia konserniyhtiöitä ovat tyypillisesti energiayhtiöt. Rovaniemelläkin energiayhtiöltä tulee korkotuottoja noin kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa.

– Mutta on tärkeä huomata, että vaikka tulee korkotuottoja, samalla katamme omia korkomenoja, kun olemme lainanneet yhtiöille rahaa. Eli se koko summa ei ole puhdasta tuloutusta, Hannu Pessa muistuttaa.

Korkotuotoilla ja osingoilla voi kuitenkin kattaa pienen osan kaupungin palveluista, kuten sivistyspalveluja ja katujen kunnossapitoja, Pessa kertoo.

Kaikki konsernin yhtiöt eivät ole strategisia yhtiöitä. On myös yhteisöjä, joiden ei ole tarkoituskaan tuottaa euroja. Rovaniemellä tällainen on esimerkiksi alueteatteriyhdistys, joka on vuokralla kaupungin tiloissa ja tuottaa kaupunkilaisille teatteripalvelua.

Sanna Lehtonen käyttää nimitystä ”verorahoitteinen konserni” kuntakonserniin kuuluvista yhtiöistä, jotka periaatteessa voisivat olla myös kunnan omaa toimintaa, esimerkiksi liikuntahallit tai kulttuurilaitokset.

Tällainen toiminta saa kuntatalouden ammattilaisen näkökulmasta olla miinuksella, Lehtonen sanoo.

– Se on kuntalaisten palvelua jota ei markkinaehtoisesti useinkaan pysty tekemään, mutta joka kuuluu selkeästi peruspalveluun eli liikunnan tai kulttuurin järjestämiseen.

Vastuullinen kyläilijä

Sanna Lehtonen kuvailee valtuutetun tehtävää ikään kuin kyläilyksi, jossa jätetään paikat vähän parempaan kuntoon kuin ne ovat ennen kyläilyä. Kuntatalouskielellä: luottamushenkilön tulisi pyrkiä pitämään kunnan taloudesta hyvää huolta.

– Valtuutetulla on korostettu huolellisuusvelvoite rahan käyttöön. Kunnan omistuksista päätettäessäkin hän käyttää veronmaksajien eli kuntalaisten rahoja.

Hyvien päätösten tekeminen esimerkiksi kuntayhtiöiden hallituksia nimettäessä on ylisukupolvista vastuunkantoa kunnan taloudesta, Lehtonen sanoo.

– Valtuustolla pitäisi aina olla katse horisonttiin. Että ei tehdä vain tämän valtuustokauden asioita vaan halutaan kantaa vastuu pitkällä tähtäimellä. Jos jossain pitkän tähtäimen näkemys korostuu, niin kunnan omistuksissa.

Käytännössä pitkän tähtäimen ratkaisut voivat koskea alaskirjausten tekemistä, tasearvojen tarkistamista, päätöksiä tyhjillään olevien kiinteistöjen kohtalosta tai sen arvioimista, onko kunnalla taloudellista kantokykyä ottaa isoa velkaa uusiin rakennuksiin.

Kuntien konserniyhtiöihin voivat vaikuttaa myös suuret uudistukset, kuten sote-uudistus kiinteistökysymyksineen ja TE-uudistus. Mikäli hankintalain uudistus toteutuu hallituksen esittämällä tavalla, voivat muun muassa siivous- ja ateriapalvelujen ostot mullistua ja hallinnon kustannukset kasvaa.

Kysymyksiä kiinteistöistä

Erityisesti päänvaivaa tuottavat kiinteistöt. Sote-kiinteistöjä jää tyhjilleen, koulurakennuskanta on laajalti käyttöikänsä päässä.

Oppilaille on tarjottava kunnolliset tilat, mutta kuinka tulisi huomioida se, että kouluikäisten määrä laskee pian ennusteiden mukaan rajusti?

Kun vuosikate ei riitä, mutta investointeja on kuitenkin tehtävä, lainanotto kaupungin perustarpeisiin voi olla hulppeaa. Näin on myös Rovaniemellä, kertoo Hannu Pessa.

Investoinneissakin pitäisi osata katsoa horisonttiin. Investoitu rakennus vaikuttaa kirjanpidossa jokaisena vuonna, jonka kiinteistö on käytössä.

Esimerkiksi koulurakennuksen sisäiset vuokrat vaikuttavat sivistystoimen menoihin.

– Tämä on tärkeä ymmärtää, kun päätetään uusista investoinneista. Jos kiinteistö syö ison siivun budjetista, voidaan joutua vähentämään palkkamenoja, ellei tehdä budjettilisäyksiä toimialalle, Sanna Lehtonen muistuttaa.

– Sisäiset vuokrat kannattaa ottaa haltuun, koska investointi vaikuttaa aina vuosittaiseen käyttötalouteen koko kiinteistön käyttöiän aikana.

Sisäisiin vuokriin on perehtynyt johtava asiantuntija Taneli Heikkilä FCG:stä. FCG on Kuntaliitto Holding Oy:n omistama konsulttiyritys.

Heikkilän mukaan kunnilla on selvästi enemmän rakennuskantaa kuin mitä on varaa ylläpitää.

Sisäisen vuokran lähtökohtana on rakennuksen kustannukset, jotka ovat pääomakustannuksia ja ylläpitokustannuksia. Heikkilän mukaan sisäinen vuokra on väline, jolla kustannukset kohdennetaan rakennuksiin ja edelleen käyttäjiin.

– Sisäinen vuokra tekee läpinäkyvämmäksi omistamisen kustannuksia. Se toimii tietopohjana kiinteistöratkaisujen tekemiselle.

Heikkilän mukaan haasteena on, että erityisesti pienemmissä kunnissa ei ole huomioitu pääomakustannuksia ollenkaan sisäisissä vuokrissa.

Lisää laatua investoimiseen

Investoimisessa tulisi Taneli Heikkilän mukaan panostaa laatuun siten, että entistä tietoisemmin analysoidaan kannattavuutta ja tehdään kustannusvertailuja.

– Tähän pitäisi kiinnittää huomiota huomattavasti nykyistä enemmän.

Elinkaarikustannuksia tulisi tarkastella mahdollisimman laajasti. Elinkaarikustannuksiakin tärkeämpää on, että rakennusinvestoinnille on käyttöä eli ”takaisinmaksaja", olkoonpa vaikka sitten sisäisen vuokran muodossa.

– Vaikka kuinka laadukkaasti ja kustannustehokkaasti hankitaan, mutta jos rakennus on tyhjillään 15 vuoden päästä, niin aika kalliiksi se tulee.

Investointeja tulisi siis miettiä ensisijaisesti tulevaisuuden palvelutarpeen näkökulmasta. On tarkasteltava, onko oletetulla väestökehityksellä kiinteistöille ylipäätään käyttäjiä vuosikymmenen tai parin päästä.

– Investoinnilla on kymmeniä vuosia pitkä häntä. Huteja ei pitäisi tulla, Taneli Heikkilä muistuttaa.

Kuntapäättäjä voi myös vaikuttaa analyysien ja vertailujen pohtimiseen.

– Hyvän päättäjän ominaisuutena on myös oikeanlainen kirittäminen konsernin taloudessa, Sanna Lehtonen sanoo.

– Vuosittaiset tavoitteet tulevat strategiasta ja niitä pitää seurata.

Yhteisiä toimintatapoja ja omia ajattelumalleja kohtaan kannattaa olla sopivan kriittinen, Lehtonen vinkkaa.

– Siihen vetoamiseen, että aina on tehty näin, meillä ei ole enää varaa.