Vantaan kaupunginjohtajan kuvailemassa Hakunilassa on hyvä olla – tällaisia ihmisiä siellä asuu, avaa Pekka Timonen

Vantaan itäosassa sijaitsevaan kaupunginosa sai hiihtäjältä voimakasta kritiikkiä. Hakunilan rinnastaminen Somalian pääkaupunkiin sai paljon palstatilaa mediassa ja nousi otsikoihin.

Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen ei seurannut pelkästään sivusta, kun Hakunila sai lokaa.

– Kyllähän olen kaupunkilaisten puolella. Jos Vantaata tai vantaalaisia kohtaan esitetään epätosia tai aiheettomasti leimaavia väitteitä, on asiallista niitä kommentoida.

Sittenkään keskustelussa ei päästy kunnolla siihen, mitä Vantaan Hakunila oikeasti on.

Keskustelu oli pitkälti keskustelua maahanmuutosta ja siinä se pyöri.

Keskustelut kärjistyvät helposti ja polarisoituvat tänä päivänä. Erilaisia asioita kärjistetään.

– Tämä on tätä aikaa, valitettavan yleistä keskustelukulttuuria.

Erikoisia epäilyjä 

Pekka Timonen puolusti julkisuudessa Vantaan Hakunilaa. Hän sai siitä sekä positiivista että negatiivista palautetta. Sellaisiakin epäilyjä esitettiin, että kaupunginjohtaja ei ole varmaan koskaan Hakunilassa käynyt.

Tai edes uskaltanut käydä siellä.

– Olen käynyt aika usein Hakunilassa.

Minkälaista Vantaan Hakunilassa on, kaupunginjohtaja Timonen?

– Rauhallista, siellä asuu tavallisia ihmisiä.

Median vastuu

Pekka Timonen tietää, että alueiden eriytymistä tapahtuu ja siihen vaikuttavat muun muassa ikä-, työllisyys- ja koulutusasiat.

– Segregaatio on sellainen asia, johon pitää puuttua aivan toisella tavalla ja vakavuudella kuin olemme tehneet Suomessa.

Alueiden eriytymisestä ei päästä noin vain eron, vaikkapa kaavoitusratkaisuilla.

Ja sekin on ihan oma jutunaiheensa, miten segregaatio vaikuttaa eri asioihin ja miten siihen voitaisiin yrittää puuttua eri keinoin.

Tällä kertaa kaupunginjohtajan kanssa keskustellaan erityisesti siitä, miten osa kaupunginosista saa ansaitsemaansa kielteisempää huomiota mediassa.

Timonen nostaa esimerkiksi häiriöindeksin, jota usein käytetään mediassa lueteltaessa turvattomimmat kaupungit ja kaupunginosat.

Poliisikin on kertonut, että kyseistä indeksiä ei pidä tulkita absoluuttisena totuutena turvallisuudesta. Häiriöindeksi voi vaihdella suuresti esimerkiksi yksittäisten isojen tapahtumien tai tilastointitapojen muutosten vuoksi.

Usein asioita kuitenkin yksinkertaistetaan mediassa. Esimerkiksi nuorisorikollisuuden määriä vertailtaessa on hyvä huomioida alueiden erilaisuus.

– Siellä, missä on paljon nuoria tai aktiivi-iässä olevia ihmisiä ja paljon elämää, niin siellä on myös rikollisuutta. Ei siinä ole mitään kummallista. Suomessa kaikkialla on kuitenkin hyvin turvallista.

Samaa mieltä ei tarvitse olla

Kaupunginjohtajat pyrkivät eri puolilla Suomea edistämään asiallista keskustelukulttuuria, jossa ei leimata tiettyjä alueita esimerkiksi ennakkoluuloihin perustuen.

Myös Kuopiossa halutaan, että ihmiset kertovat mielipiteistään ja kuuntelevat toisiaan.

– Kuopiossa kannustamme ihmisiä vuoropuheluun. Uskomme, että keskustelukulttuuria tarvittaessa myös muutetaan keskustelemalla, ei vetäytymällä samanmielisten kupliin tai olemalla hiljaa, Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti kertoo.

– Kun opimme keskustelemaan rakentavasti, arvostavasti ja toisiamme kuunnellen, myös erimielisten ja eritaustaisten ihmisten kanssa syntyy luontevasti kunnioittavaa keskustelukulttuuria.

Kuopion kaupunki on käynyt ja käy omalta osaltaan dialogeja eri asukasryhmien kanssa ajankohtaisista kaupungin asioista.

– Dialogit ovat eri asioita kuin vaikutusmahdollisuuksien varaamiset ja muodolliset kuulemiset ennen päätöksenteko, Lahti huomauttaa.

– Keskiössä näissä dialogeissa on toisen kuunteleminen ja ymmärtäminen, ei välttämättä samanmielisyys.

Asiallisiin viesteihin vastataan

Kuopion kaupunki haluaa, että sen kanavissa käytävä julkinen keskustelu on asiallista.

– Turvallisen somen säännöt on kaikkien luettavissa kanavissamme. Somekeskustelua moderoidaan ja seurataan aktiivisesti, Lahti kertoo.

– Kannustamme omaa henkilöstöämme viestimään, johon tarjoamme myös koulutusta sekä konkreettisia ohjeita somen käyttöön. Koulutuksia järjestetään tarpeen mukaan myös luottamushenkilöille. Meille on tärkeää miettiä, miten puhumme asioista, mitä sanavalintoja käytämme ja esimerkiksi millaisia kuvia somessa julkaisemme.

Kuopiossa pyritään käsittelemään aiheita ja ihmisiä selkeästi ja sellaisella kielellä, joka sulje ketään ulos.

– Tätä samaa periaatetta noudatan myös itse ja omassa some-viestinnässäni, jossa yritän olla aktiivinen enkä jätä käsittelemättä vaikeitakaan asioita. Asiallisiin kommentteihin ja kysymyksiin pyrin aina myös vastaamaan.

Palvelukokemus muokkaa käsityksiä

Myös Espoossa on huomioitu, miten kaupungilla on iso rooli siinä, miten kaupungista puhutaan ja millaisia mielikuvia siihen liittyy.

– Meillä on tuhansia suoria kohtaamisia ihan päivittäin, joten väistämättä sillä on merkitystä ja vaikutusta siihen, miten ja mitä Espoosta puhutaan, kaupungin viestintäjohtaja Johanna Pajakoski kertoo.

– Me noudatamme yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteita. Myös laki ohjaa meitä tähän. Huolehdimme siitä, että oma viestintämme näitä periaatteita noudattaa ja oma toimintamme tähtää siihen, että rakennamme arvostavaa yhteisöllisyyttä.

Espoossa ajatellaan niin, että kun kuntalaiset asioivat kaupungin kanssa, palvelukokemus muokkaa käsitystä siitä, miten Espoo toimii.

– Tulinko ymmärretyksi, kuunneltiinko minua, sainko apua, kohdattiinko minut arvostavasti. Nämä ovat meille tärkeitä asioita. Tästä syystä koulutamme jatkuvasti asiakaspalvelua tekevää henkilöstöä ja muistutamme, että jokainen kohtaaminen on tärkeä ja jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi arvostavasti, Pajakoski kertoo.