Uutiset
Vapaaehtoinen pakkoliitos – “Pessimistisimmät saattavat ilahtua”
PÄÄTTÄVÄT ELIMET Mäntyharjun ja Pertunmaan yhdistymissopimus pantiin kasaan ennätysajassa. Kunnanjohtaja ja kokemusasiantuntija Juho Järvenpää kertoo, että todellisia vaihtoehtoja ei lopulta ollut.
Teksti Tiina Isotalus ja Jyrki Liikka
Esitys kuntaliitosselvityksestä lävähti kunnanjohtaja Juho Järvenpään työpöydälle hänen kolmantena työpäivänään. Mäntyharjun kunnan asioihin tutustumisen sijaan hänen piti alkaa perehtyä Pertunmaan kunnan asioihin.
– Käytännössä ryhdyin selvittämään, miten liitos voisi tapahtua, kertoo Järvenpää.
Alkuvuonna 2024 Järvenpää kommentoi Itä-Häme-lehdelle, että Mäntyharju voi selvittää liitosta Pertunmaahan, mutta ei sitoudu siihen. Mahdollista olisi näet ollut, että prosessi raukeaa.
– Näköpiirissä ei lopulta ollut muita liitoskumppaneita. Jälkeenpäin voi arvioida, että kokonaistilanne ajoi kuntaliitokseen. Tosiasiallisesti kyseessä oli pakkoliitos, vaikka valtuustot päättivätkin asiasta.
Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kuntaliitos oli laatuaan ensimmäinen. Vaakakupissa painoi myös, että molemmat kunnat olivat saman hyvinvointialueen alueella.
Nopeaa toimintaa
Aikataulu oli tiukka. Helmikuun alussa 2024 alkoi varsinainen selvitystyö, käytännön asioiden kartoitus ja ohjausryhmätyöskentely. Erityisenä selvityshenkilönä toimi HTT, kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä.
– Yhdistymisluonnokset olivat käsissä maaliskuun lopussa. Välissä vietettiin vielä hiihtolomatkin. Kyseessä on varmaan Suomen ennätys kuntaliitosselvityksen nopeudessa, tuumaa Järvenpää.
Pertunmaa ehti olla toista kertaa valtionvarainministeriön arviointimenettelyssä.
Kunnan kaatoi lopulta negatiivinen valtionosuus. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen Pertunmaa maksoi valtiolle siitä, että he tuottivat kuntalaisille peruspalveluita. Viimeinen tilinpäätös oli miljoona euroa alijäämäinen.
Kuntaliitoksen yhteydessä maksettu yhdistymisavustus oli 5,5 miljoonaa euroa.
– Ensimmäiset neljä miljoonaa euroa menivät alijäämien kuittaamiseen. Käytännössä talouden haaste siirrettiin seuraavaan paikkaan, sitä Mäntyharjun kunta alkoi purkaa, Järvenpää sanoo. Uimahalleja tai muuta mukavaa ei liitosrahoilla siis saatu.
Ei lentäviä kananmunia
Yhdistymissopimus astui voimaan 1.1.2025. Pertunmaan 1600 asukasta yhdistettiin Mäntyharjun 5500 asukkaaseen.
Ensimmäisessä virassaan Järvenpää toimi Pertunmaan seurakunnan talouspäällikkönä. Luottamushenkilöt olivat siksi tuttuja entuudestaan, mikä helpotti yhdistymisprosessia.
Järvenpää haluaa pitää visusti mielessään, että hän on yhden kunnan johtaja, ei kahden kunnan, ja kunnan nimi on Mäntyharju.
Hän haluaa häivyttää mahdolliset jakolinjat ainakin omasta päästään.
– Ne, jotka näkevät vain pilvilinnoja, pettyvät pahiten. Pessimistisimmät saattavat ilahtua. Jos jakolinjoja haluaa etsiä, niitä varmasti löytää.
Kananmunilla tai mädillä tomaateilla häntä ei ole heitetty.
– Liikun tasapuolisesti kunnan alueella. Käyn tapahtumissa, joihin kutsutaan. Pyrin rakentamaan kaikissa käänteissä luottamusta, Järvenpää lisää.
