Vehviläinen kyseenalaistaa Kuntaliiton arvioiden objektiivisuuden – "Pahin mahdollinen viittaus asiantuntijalle"

Kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kyseenalaisti Kuntaliiton arvioiden objektiivisuuden eduskunnan budjettikeskustelussa tiistaina.

– Kuntaliiton arviot eivät ole aina niitä objektiivisimpia, sen me tiedämme kaikki, Vehviläinen sanoi vastatessaan SDP:n ryhmäpuheenvuoroon, jossa kritisoitiin valtion toimien heikentävän kuntataloutta lähes 300 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Vehviläisen kommentti tuli yllätyksenä Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtoselle.

– Tämä tuli ihan puskista, koska yleisesti meidän laskelmiamme on pidetty asiantuntevina. Kyllä se henkilökohtaisesti vähän pahalta tuntuu. Riippumatta siitä, missä teen työtäni, minulle on äärimmäisen tärkeää tuoda kaikki laskentaperusteet ja näkökulmat esiin, Lehtonen sanoo.

– Tuollainen viittaus on asiantuntijalle pahin mahdollinen.

Lehtosen mukaan Kuntaliiton ja ministeriöiden arviot lakien vaikutusarvioista voivat poiketa toisistaan selvästi. Se on luonnollista, koska ne tekevät tulevaisuudesta erilaisia oletuksia. Osapuolet kuitenkin ymmärtävät toistensa laskentaperusteita.

Aiemmin Kuntaliittoa ei ole moitittu objektiivisuuden puutteesta.

– Meillä on paras tieto kunnista, käytettävissä kaikki Tilastokeskuksen tieto ja teemme omia lisäkyselyitä. Haluaisin ehdottomasti tutustua siihen tahoon, jolla on kunnista parempaa tietoa, Lehtonen sanoo.

Hallituksella ja Kuntaliitolla tulkintaeroja

Vehviläinen tarkentaa Kuntalehdelle, että Kuntaliitto tulkitsee tiettyjä asioita eri tavoin kuin hallitus.

Kuntaliiton mukaan peruspalvelujen valtionosuutta leikataan vuonna 2019 noin 206 milj. euroa.

Hallituksen mukaan Lex Lindström, kiky-leikkaukset tai digitalisaatiokannustinjärjestelmä eivät kuitenkaan ole valtionosuuksien leikkauksia.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto ovat joutuneet viime aikoina usein napit vastakkain.

– Vastakkaisasettelua voi esiintyä niin virkamiestasolla kuin muillakin tasoilla, mutta onneksi erilaisille arvioille löytyy aina perustellut syyt. Viime aikoina eroavat näkemykset ovat liittyneet usein yllättäen säästöihin.

Punakallion mukaan esimerkiksi kilpailukykysopimuksen mukaiset lomarahojen leikkaus ja vuosityöajan pidennys ovat aitoja leikkauksia.

– Hallitus on perustellut, että kunnille koitui säästöjä kun kevennettiin kuntatyönantajien työnantajamaksuja ja leikattiin lomarahoja. Näin tapahtuikin, mutta nuo hyödyt on nyt leikattu reippaasti verotulopohjan heikkouden ja valtionosuusjärjestelmän kustannustenjakomekaniikan kautta.

Vääntö valtionosuuksista on ollut vaikea. Tällä hallituskaudella valtionosuuksia leikataan ennakollisesti ja se pakottaa kunnat vimmaiseen sopeuttamiseen.

Hallitus on puhunut kuntatalouden vahvistamisesta, mutta Punakallion mukaan on selvää, että kuntien kasvavat kustannukset ja valtionosuuksien pienennykset tarkoittavat leikkauksia.

– Tämä on tälle hallituskaudelle tyypillistä vääntöä. Hallitus yrittää houkutella äänestäjiä ja perustella tekevänsä hyviä asioita. Me sitten yritämme puhua kuntatalouden kokonaisuuden ja moninaisuuden näkökulmasta, Punakallio sanoo.