”Vetykin voi toimia sähkövarastona” – näin vahvistetaan Suomen puolustusta ja taloutta

Suomen Vetylaakso ry:n toimitusjohtaja Jami Holtari painottaa, miten tärkeää on edistää koko maan kattavasti energiatuotantoa, jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa.

– Maailma sähköistyy. Suomen vahvuus on halvassa sähkössä.

Sähkön hinta vaihtelee ja sen maakohtainen hinta riippuu, mihin aikaan hinnasta kysyy.

– Mutta kun koko vuoden aikajanan katsoo, niin viimeiset vuodet Suomi on ollut ykkönen ja kakkonen Euroopan hintavertailussa.

Siis hyvässä mielessä Suomi on ollut sähkön hinnan näkökulmasta ykkönen ja kakkonen. Sähkön hinta on verrattain halpaa Suomessa, mutta tätä vahvuutta voidaan siis kehittää ja parantaa, näkee Holtari.

Holtari vetää ResilEast-ohjelmaa, jonka kautta itäisen rajan energia- ja infrarakenteita kehitetään tukemaan maanpuolustusta ja kestämään kriisitilanteita.

– Tämä itään viittaava energiaohjelma ei ole nimestään huolimatta vain itäisen Suomen ohjelma, vaan se auttaa koko Suomea tasapainottamaan ja kasvattamaan puhtaan sähkön tuotantoa ja sen kulutusta kannattavasti aina vientituotteiksi asti.

– Toimenpiteet koskettavat silti itäiseen rajaan liittyvää Suomea, jonne olisi tärkeä saada lisää elinvoimaa ja investointeja, ja ennen kaikkea paikallisesti kasvavia yrityksiä ja työpaikkoja.

Iso käänne

Tuulivoima kytkeytyy olennaisesti ResilEast-ohjelmaan ja sen tavoitteisiin. Tuulivoimaloita ei ole tasaisesti eri puolilla Suomea.

– On erilaisia tuulivoimavyöhykkeitä, Holtari huomauttaa.

Yksi haaste on siinä, että yhtenä hetkenä Länsi-Suomessa on tuulista ja Itä-Suomessa tyyntä, ja toisena hetkenä tilanne on juuri toisin päin. Jos tuulivoimaloita olisi sijoitettu tasaisemmin Suomessa, sähköäkin saataisiin tasaisemmin ja varmemmin.

Tuulivoimaloiden epätasaisen jakautumisen taustalla on ymmärrettävät syyt.

– Tätä on perusteltu tutkateknologialla, johon tuulivoimaloiden on katsottu tuottavan katvealueita.

Puolustusvoimat on estänyt siis tuulivoimarakentamisen monille alueille itärajan lähelle ja erityisesti Kaakkois-Suomeen.

Tuulivoimaloiden rakentamisen suhteen on kuitenkin tapahtumassa iso käänne.

– Puolustusteknologinen kehitys on mennyt valovuosia eteenpäin.

Holtari nostaa esiin, mitä muun muassa LUT-yliopisto on tiedottanut testiensä pohjalta.

On nostettu esiin, miten tuulivoimalat voitaisiin varustaa tutkasensoreilla, joiden avulla voidaan havaita drooneja. Tutkasensorit voidaan asettaa jopa yli 200 metrin korkeuteen.

Lisäksi tuulivoimaloissa olisi valmis ja luotettava sähkö-, tietoliikenne- ja huoltoyhteys tutkateknologiaa varten, LUT-yliopiston tiedottaa.

– Energiarakenteista saadaan suurta lisäarvoa puolustukselle, Holtari painottaa.

ResilEast-ohjelma sisältää myös siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettujen suojien rakentamisen ja suojatut tietoverkot.

Holtari painottaa, että kasvavan ymmärryksen kautta on tartuttava tilaisuuteen ja vahvistettava kansallista kriisinkestävyyttä, esimerkiksi hajauttamalla sähköntuotantoa koko maan kattavasti.

– Hajautettu ja suojattu yhteiskunnan rakenne kestää iskuja.

Sekin on hyvä pitää mielessä, että elinvoimainen ja monipuolinen talous on vahvempi myös kriisien aikana.

Tuulivoimaloista hyötyvät kunnat, kaupungit ja koko Suomi.

– Turvallisuus ei ole vain sitä, että sijoitetaan rautaa rajalle. Alueiden on oltava elinvoimaisia.

Jos itäiseen Suomeen voisi rakentaa yli 6 000 tuulivoimalaa, investointien arvo olisi 37 miljardia ja verotuloja kertyisi 80 miljardia. Holtari on poiminut kyseisiä lukuja LUTin tekemistä laskelmista, jotka pohjautuvat tuulivoimaloiden 46 vuoden pitoaikaan.

Vetytaloudesta puhtia

Jami Holtarille läheisenä asiana ovat vetytalouden kehittämisen mahdollisuudet Suomessa.

– Puhun mielelläni vedyn tuotannosta ja siitä edelleen valmistettavista jatkojalosteista.

Tavoitteena vetytaloudessa ovat vedyn kautta valmistettavat synteettiset polttoaineet, joilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita.

Raaka-aineeksi niihin tarvitaan vedyn lisäksi hiilidioksidia. Vedyn tuotantoprosessi tapahtuu pilkkomalla vettä aurinko- tai tuulisähkön avulla hapeksi ja vedyksi.

– Kun sähkö on todella halpaa, kannattaa tehdä vetyä ja jalosteita. Kun sähkö on kallista, pidetään laitokset hiljaisempina.

Vetytalouden kautta voidaan vahvistaa esimerkiksi omavaraisuutta sähkön suhteen.

– Vetykin voi toimia sähkövarastona.

Halpa vihreä energia ja biopohjainen hiilidioksidi ovat Holtarin mukaan tärkeitä koko Suomelle.

Energiantuotanto olisi esimerkiksi tuulivoimaa idässä rakentamalla mahdollista saada lähemmäs kulutusta ja se voitaisiin muuttaa varastoitavaan muotoon vedyksi tai edelleen metaaniksi tai metanoliksi.

– Niitä olisi myös mahdollista myydä vientiin merkittäviä määriä.

Tällainen tuotanto edellyttäisi kuitenkin vihreän sähkön tuotantoa sekä riittäviä sähkön siirtolinjoja sen hyödyntämiseen, Holtari summaa.

Lue myös:

Näkymä ratin takaa ei riitä päättäjälle strategiseen liikennesuunnitteluun