Uutiset
Vihamielisyys kulttuuria kohtaan voi nousta juurettomuudesta, arvioi ministeri Talvitie
Oopperajuhlat saavat entistä vähemmän tukea valtiolta ja sekin oli esillä, kun kulttuuriministeri vieraili Savonlinnassa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) osallistui Savonlinnan Oopperajuhlien päivänavaukseen keskiviikkona.
Pyhän Olavin päivänä Savonlinnassa vieraillut ministeri ei päässyt helpolla, kun juontaja Minna Lindgren esitti tiukkoja kysymyksiä.
Lindgren halusi ministerin kertovan, mistä johtuu avoin kulttuurivihamielisyys Suomessa.
– Se voi johtua jonkinlaisesta juurettomuudesta. Taide ja kulttuuri lyhentävät matkaa meihin itseemme ja toinen toisiimme.
– Jos on juuret ja tunnistaa omaa kulttuuria, niin ei lähde vihaamaan toisen kulttuuria, toisen kokemaa tai toisen arvostamaa.
Ministerille oli tärkeää pohtia, miten saisimme nuoria yhä enemmän kulttuurin pariin, sekä kokijoina että tekijöinä.
– He (nuoret) tarvitsevat enemmän tukea kuin aikaisemmin. Yksi asia, minkä takia he tarvitsevat enemmän tukea, on korona-aika ja siihen liittyvät sosiaalipoliittiset haasteet.
Kun nuoret ovat osana tekemässä ja kokemassa kulttuuria, siitä syntyy luontevia ikä- ja sukupolvien jatkumoita, Talvitie painotti.
"Sama pätee alueisiin"
Mikä huolestuttaa eniten Suomen kulttuuripolitiikassa juuri nyt?
Ministeri Talvitie pohti vain hetken Lindgrenin esittämää kysymystä.
– Minua huolestuttaa se, että haetaanko me kulttuurin sisällä liikaa vastakkainasettelua vai rakennetaanko me yhteistyötä.
– Ja toivon, että rakennetaan yhteistyötä. Meillä on kulttuurikentällä valtavan paljon pieniä toimijoita. Jotta he voivat rakentaa sitä omaansa ja mennä sinne 2030-luvulle elinvoimaisina, niin he tarvitsevat yhteistyötä. Ja sama pätee alueisiin ja kuntiin.
Ja jos puhumme rakentavasti kulttuurista, niin myös se herättää meitä puolustamaan kulttuuria ja ymmärtämään, että kulttuurilla on tässä ajassa iso henkinen vaikutus, ministeri pohti.
Keskustelulla on merkitystä
Kulttuurikierros tänä keväänä oli keskustelun aikaa, Talvitie huomautti. Tavoitteena oli kuulla näkemyksiä kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelmasta sekä sitouttaa toimijoita yhteiseen toimeenpanotyöhön.
– Järjestettiin kahdeksan paikkakunnan kulttuurikierros. Oltiin Rovaniemellä, Joensuussa, Jyväskylässä, Turussa ja niin edelleen.
– Ja koottiin alueen toimijoita yhteen. Moni koki valtavan tärkeänä sen, kun alueen toimijat ovat yhdessä. Kaikki suunnittelu ja yhteistyö vaatii sitä, että oppii tuntemaan toisensa. Ja nähdään alueen vahvuudet ja sitä kautta rakennetaan elinvoimaa.
Ministerin esiin nostamien paikkakuntien lisäksi kulttuurikierros kattoi Oulun, Helsingin, Lahden ja Seinäjoen.
Ministerin haluttiin myös kommentoivan sitä, minkä takia valtion antama tuki esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlille on pienentynyt.
– Melkein kaikilta on jonkin verran säästetty, Talvitie huomautti.
Musta pässi on Oras
Savonlinnan Oopperajuhlien päivänavauksessa oli mukana myös Savonlinnan kaupungin vt. kaupunginjohtaja Ding Ma.
Hän muistutti, miten erityisestä päivästä olikaan kyse Savonlinnan täyttäessä 387 vuotta.
Kaupungin perustamista juhlitaan joka vuosi Pyhän Olavin päivänä 29.7
– Julistan Savonlinnan oopperajuhlien – kesän 2026 – 23:nnen oopperapäivän virallisesti avatuksi, Ding Ma painotti.
Savonlinnan Mustaksi pässiksi valittiin kuvataiteilija Johanna Oras. Helsingin Savonlinna-seura nimeää Mustan pässin vuosittain Savonlinnassa Pyhän Olavin päivänä.
Oras herkistyi vastaanottaessaan kunnianosoitusta Savonlinnan Oopperajuhlien päivänavauksessa.
– Tämä on hieno kunnia ja kyllä liikutun nyt, tämä on tosi mahtavaa, Oras kertoi.
Päivänavauksen aikana kerrottiin myös, ketkä saavat Savonlinnan kaupunginhallituksen myöntämät Savonlinna-mitalit.
Mitalit annettiin Aseman Taidelaiturin perustajille Hannu Huitille ja Mikko Ranta-Huitille. Savonlinna-mitalit myönnettin myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua edustaville rehtori Heikki Saastamoiselle ja vararehtori Kalevi Niemelle.
Lue myös:
