Viikon helmi: Karkkilan kassassa oli tasan kaksi euroa, toinen laitettiin luontoreitteihin ja toinen kulttuuriin – "Nähtiin taas, miksi olemme niin ihana kaupunki"

Millä tavoin luovan alan yrittäjiä voidaan houkutella ja tukea kunnissa? Näin kysyttiin Suomen Yrittäjien vetämässä paneelissa syyskuussa Kuntamarkkinoilla Helsingissä.

Karkkilan kaupungin kulttuurisihteeri Mari Rautiainen vastasi, että ensimmäiseksi kunnan on tunnistettava luovat alat osana elinkeinoelämää.

– Taiteilijat, muusikot, tapahtumatuottajat ja äänikirjastudion pyörittäjät, hän luetteli esimerkkeinä.

Ja kunnan on hyvä tukea tätä elinkeinoryhmää siinä missä muitakin.

Toisena kohtana Rautiainen toivoo kunnan madaltavan kulttuuritoimintaa koskevia kynnyksiä.

– Pienikin apua auttaa, lupa tapahtumaan tai tyhjä tila, jonka taiteilija saa käyttöön.

Kolmanneksi kulttuuria on vietävä sinne, missä on ihmisiäkin.

– Meillä lapset käyvät kulttuuritapahtumissa ja aikuisillekin viedään kulttuuria toreille.

Eräänlaisena bonuksena kulttuuritoiminnan vahvistamisen tiellä Rautiainen nostaa esiin ajatuksen siitä, miten suhtaudutaan taiteilijan työhön. Jos taiteilija tilataan kouluun, niin ei voi ajatella sen olevan kiva juttu, jonka voi teettää ilman korvausta.

Kulttuurisihteeri kannustaa kuntapäättäjiä kuuntelemaan taiteilijoita.

– Jos otetaan nämä ihmiset mukaan, saadaan ehkä sellaisia sävyjä, joita ei muuten saataisi.

Vaikka oltaisiin kunnassa, jossa väki vähenee, niin elinvoiman ei tarvitse kadota. Tässä yhteydessä taiteella voi olla todella iso vaikutus positiivisen ilmapiirin rakentajana.

– Taiteelle ja kulttuurille on luontevaa nähdä toiveikkuutta.

Pienikin panos riitti

Rautiainen kertoo kaupungin panostaneen rohkeasti kulttuuriin. Erityisesti korona-aikana Karkkila kasvatti vetovoimaa kotimaanmatkailun kohteena.

– Ihan tosi pieniä roposia päätettiin sijoittaa rohkeasti. Kassassa oli tasan kaksi euroa, toinen laitettiin luontoreitteihin ja toinen kulttuuriin, Rautiainen kuvailee.

Tilannetta edisti se, että Karkkilassa on totuttu osallistumaan erilaisiin kulttuuritapahtumiin.

– Jos jotain tapahtuu Karkkilassa, usein koko kaupunki lähtee mukaan.

Viisi vuotta sitten Karkkilan kulttuurielämä vahvistui merkittävästi ja media vauhditti sitä positiivisilla kirjoituksilla.

– Nähtiin taas, miksi olemme niin ihana kaupunki.

Ratkaisevat kohtaamiset

Paneeliin osallistui myös tietokirjailija ja yrittäjä Ari Turunen. Hän on äänikirjojen tuottaja ja lukee myös itse äänikirjoja.

Karkkilassa asuva Turunen on yrittäjä, joka arvostaa kotikaupunkinsa kulttuurielämää. Myös hän näkee tärkeänä, että kuntapäättäjät tunnistavat paikallisen kulttuuritoiminnan ja sen mahdollisuudet.

– Puhun kohtaamisten merkityksestä.

Kulttuuriväen ja kuntapäättäjien vuorovaikutuksen on oltava kunnossa, Turunen jatkoi.

Varsinainen ekoteko

Paneelia vetänyt Suomen Yrittäjien asiantuntija Marianne Ruusunhelmi muistutti, miten kulttuuri on kuntien veto-, pito- ja lumovoiman lähde.

– Kulttuurilla on tärkeä rooli. Se tuo työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia.

Lisäksi kulttuuri rakentaa yhteisöllisyyttä, synnyttää innovaatioita ja tekee kunnasta houkuttelevan asua, vierailla ja yrittää.

Ruusunhelmi jakoi puheenvuoron myös Nellie Nybergille, joka on Suomen Yrittäjien projektipäällikkö.

– Kulttuuri on todella tärkeää maassamme.

Nyberg on ollut kannustamassa monia kulttuurialan yrittäjiä kehittämään yritysasioitaan.

Samalla Nyberg huomauttaa, miten Suomessa olisi vanhojen ja kuuluisien kulttuuritekijöiden ohella nostettava tämän ajan taiteilijoita nykyistä enemmän parrasvaloihin.

– Olisi todella tärkeää olla ylpeä heistä, jotka tällä hetkellä vaikuttavat.

Nyberg näkee joka tapauksessa kulttuurin vahvuudet kuluttajien näkökulmasta katsottuna.

– Ihmisten kulutus on aika huimaa. Uskon, että siirrymme aineellisesta omistuksesta aineettomaan. Kulttuuria ei voi ylikuluttaa, se on ekoteko.

Nyberg halusi tuoda esiin myös sen, miten kulttuuriasioita käsiteltäessä lukuisat kuntapäättäjät ovat erottautuneet edukseen.

– Olemme saaneet tavata mielettömiä kuntien päättäjiä ja vaikuttajia.

Taiteilija ansaitsee asianmukaisen korvauksen työstään ja julkisen sektorin on hoidettava tältäkin osin velvollisuutensa, Mari Rautiainen näkee. Kuva: Jouni Lampinen

Lue myös: