Viikon helmi: Myös kunnilla on tärkeä rooli – Mikkelin turvallisuusseminaari korosti sotilaallista ja henkistä varautumista

Teksti Jukka Ahdelma

Mikkelin turvallisuusseminaari korosti perjantaina sotilaallista ja henkistä varautumista, jossa roolia on myös kunnilla. Itä-Suomen kehityksellä on kokonaisuudessa iso merkitys.

Kansainvälisiin globaaleihin kriiseihin varautumisessa kansallisten toimien lisäksi roolia on myös peruskunnilla.

–Ilman muuta. Kunnat voivat vastata kokonaisturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Keskeinen sektori on esimerkiksi paikallinen energiantuotanto, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Häkkänen korostaa kriisienhallinnassa erityisesti kuntien elinkeinopoliittista vastuuta.

–Minunkin kotikunnassani muutama vientialan yritys vastaa merkittävästä osasta kunnan tuloja. Kunnat puolestaan voivat ruokkia yritystoimintaa niin, että esimerkiksi puolustusalan teollisuus menestyy. Muun muassa Satakunnassa ja Pirkanmaalla on tästä hyviä esimerkkejä.

Häkkänen hoputtaa sekä yrityksiä että kuntia aktiivisuuteen.

–Ei tarvita ministeriä sanomaan, että toimikaa näin. Puolustusteollisuuden alan yritysten kannattaa itse selvittää tuotteet ja kohteet. Valtiovalta voi sitten tarpeen vaatiessa avata ovia.

Häkkänen pohti Suomen ja Euroopan varautumista kriiseihin ja konflikteihin yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa Mikkelissä perjantaina järjestetyssä Päämajasymposiumissa.

Kesätapahtuma, jossa pääjärjestäjiä ovat Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki, kokosi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja tutkimuksen ammattilaisia sekä mittavan yleisömäärän.

Häkkänen perää kunnilta valveutuneisuutta aikana, jolloin kaikenlaiset epävarmuudet sekoittavat arkea.

–Monet kunnat ovat valveutuneita, mutta petrattavaa olisi. Kuntien kannattaa tehdä kokonaisturvallisuudesta strateginen suunnitelma yhdessä eri järjestöjen kanssa. Lisäksi kannattaa perustaa yhteinen alueellinen elin.

Turvallisuuspolitiikan seminaarin isäntäkaupunki Mikkeli on ottanut asian poikkeuksellisen vakavasti.

–Johan meitä velvoittaa tähän asema Naton alaesikunnan sijoituspaikkakuntana. Mikkeli ei ole vain menneen ajan ja historian sotilaskaupunki, vaan katsomme tulevaisuuteen kansainvälistymällä, sanoo kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.

Kaupunki on perustanut varautumis- ja turvallisuuspäällikön tehtävän, jossa viranhaltija aloitti nyt elokuun alussa. Tarkoitus on hallita yhteisön turvallisuutta sekä arjen että kriisien paineissa.

Uhkaa lisää Venäjän eristäytyminen

Mikkelin symposiumin teemana oli Euroopan ja Suomen sekä sen lähialueiden turvallisuus ja se, miten asiaan tulee suhtautua.

Viesti oli selvä. Venäjä on sotilaallinen uhka Suomelle ja koko Euroopalle. Häkkäsen mukaan tilanne on tunnustettava ja toimittava sen mukaan. Hän perää sotilaallista varustautumista, mutta ex-ulkoministeri, kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr.) tavoin on valmis myös diplomaattisiin keinoihin.

–Toki diplomatia ja kansainväliset organisaatiot on pidettävä hengissä. Meille Euroopan unioni on tärkeä. Jos sitä ei olisi, pienet maat olisivat heittopusseja, sanoo Häkkänen.

Haavisto on huolissaan siitä, että Venäjä näyttää koko ajan eristäytyvän.

-Venäjällä uusi sukupolvi eristäytyy lännestä. Oppositio ei näytä vahvistuvan, vaan presidentti Putinin linja saa tukea. Eristäytyvä Venäjä on vaarallinen Venäjä.

Perinteisen Päämajasymposiumin puhujakaartiin kuuluivat kansanedustaja Pekka Haavisto ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Reh. Kuva: Jukka Ahdelma

Suurlähettiläs emeritus Hannu Himanen katsoo, että Venäjän tapauksessa täytyy varautua pitkän aikavälin kehitykseen. Länsimaiden asettamat pakotteet tehoavat, mutta eivät ratkaise sodan kulkua.

Himanen korostaa henkistä kriisinkestokykyä, varautumista ja huoltovarmuutta.

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista komissaarikaudellaan vastannut Jutta Urpilainen pohti unionin yhtenäisyyttä.

–EU on ollut brexitin ja koronan vuoksi yhtenäinen, mutta nyt tätä yhtenäisyyttä haastetaan. Uskon kuitenkin, että se kantaa.

Urpilainen hakee kuitenkin sellaista kansainvälistä järjestystä, joka turvaa luottamuksen unionin maiden kesken. Hänen mukaansa syntyy globaali katastrofi, jos jokainen vain katsoo omaa maataan.

-Mitä Suomi voisi tehdä kansainvälisen luottamuksen lisäämiseksi ja valmistaa tietä uuteen yhteiseen sopimusmaailmaan? Suomi voisi ottaa tässä roolia, sanoo Urpilainen.

Itä-Suomen asema on turvallisuuskysymys

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn tarkasteli jo torstaina Mikkelissä pankin kesäseminaarissa Itä-Suomen asemaa ja jatkoi teemaa perjantaina. Kyse on itäisen Suomen taloudellisesta ja turvallisuuspoliittisesta tulevaisuudesta.

Rehnin mukaan vain asuttu raja on turvallinen raja, joten sekä Suomen että EU:n tulee turvata Itä-Suomen aluekehitys. Hän puoltaa Itä-Suomi-ohjelman kehittämisehdotuksia.

–Itä-Suomen asia on koko Suomen asia. Olemme varautuneet kohtalaisen hyvin, mutta pitää myös varautua pitkään ja erityyppisiin kehityskulkuihin, eikä kannata odottaa myönteisiä näköaloja.

-Itä-Suomella on ongelmia ilman omaa syytään. Se on tunnustettava. Raja on kaupallisesti ja taloudellisesti pitkään kiinni. Itä-Suomen kehitys vaatii koko yhteiskunnan vastaantuloa.

Himanen on samaa mieltä. Hänen mukaansa Suomen puolustus rakentuu ihmisiin ja heitä on Itä-Suomessa oltava.

–Jos Itä- ja Pohjois-Suomi tyhjenee, rapautuu puolustuksen perusta.

Itä-Suomessa on suhtauduttu hieman pessimistisesti ohjelman tuloksiin. Jotain on kuitenkin tapahtumassa. Antti Häkkänen on pyytänyt maakunnilta listoja infrahankkeista, joihin voi ohjata EU-rahoitusta.

Kyse on sotilaallisen liikkuvuuden edistämisestä. Häkkänen on saanut kohdelistoja, mutta ei vielä kerro kohteita.

–No, siltoja ja satamia esimerkiksi. Ei kerrota vielä paikkoja. Viemme Liikenneministeriölle kohteet, jotka tulevat sitten aikanaan esille, sanoo Häkkänen.

Maakuntajohtaja Heini Utunen ja Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen avasit Päämajasymposiumin. Kuva: Tiina Ojutkangas

Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen on tyytyväinen kannanottoihin.

–Ensimmäisen kerran ohjataan EU-rahoitusta sotilaalliseen liikkuvuuteen. Itä-Suomen on saatava Suomelta taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen ehto. EU:n itärajarahoitus ja rakennerahoitus on elinehto Itä-Suomelle, sanoo Utunen.

Ei enää kiinalaisia pandoja!

Suurvaltapolitiikassa spekuloidaan USA:n ja Venäjän suhteita, mutta myös Venäjää tukevan Kiinan liikkeitä.

Ulkoministerikaudellaan Pekka Haavisto näki kiinalaisten pandojen ilmaantumisen Ähtärin eläintarhaan. Pandat koettiin sekä suojeluhankkeena että Kiinan diplomaattisena välineenä.

Vieläkö pandadiplomatiaa harrastetaan nykymenon myllerryksessä, Pekka Haavisto?

–Se tie on kyllä loppuun käyty.

Haavisto myöntää, että pandat olivat Kiinalle myös diplomaattinen ase. Haavisto sanoo olleensa hienokseltaan pandojen tuloa vastaan.

–Näin jälkiviisastellen. Kysyin aikoinaan asiaa Korkeasaaresta ja sieltä sanottiin, että hanke ei kannata taloudellisesti. Paikka kuitenkin löytyi, ja siitä se lähti liikkeelle. Kiinalle pandat olivat kuitenkin pieni osa ulkopolitiikkaa.

Ähtärin eläintarha luopui sittemmin eri vaiheiden ja taloudellisten paineiden vuoksi pandoista, jotka palautetiin Kiinaan.