Voisiko Lapin matkailuihme toteutua myös Saimaalla? – Ulkomaalaisten yöpymiset Saimaalla lähtivät kesällä ensi kerran kunnon kasvuun ilman venäläisiä

Tapio Mainio, teksti
Timo Seppäläinen, kuvat

Ulkomaalaisten yöpymiset Saimaalla lähtivät kuluneena kesänä ensi kerran kunnon kasvuun ilman venäläisiä. Suunta on rohkaiseva, vaikka venäläisten jättämän aukon kurominen umpeen on haastavaa.

Parhaana vuonna 2013 Saimaan kahdessa maakunnassa kirjattiin peräti 497 366 venäläisten rekisteröitynyttä yöpymistä, joista 133 948 Etelä-Savossa.

Venäläisten rekisteröityjä yöpymisiä oli viime vuonna koko Saimaan alueella vain 720.

Saimaan aluetta on jo toista vuotta markkinoitu Keski-Eurooppaan. Se on tuottanut tänä kesänä ensi kerran tulosta koko alueella.

Saimaan matkailu on pääsemässä Lapin kaltaiselle kasvu-uralle, jossa ulkomaisten matkailijoiden määrä kasvu on selvästi ylittänyt kotimaan matkailun kasvun. Kasvu-uralle on siis päästy ilman venäläisiä.

– Kuluvan vuoden heinäkuun loppuun mennessä ulkomaisten rekisteröityjen yöpymisvuorokausien määrä Etelä-Savossa (Savonlinnan ja Mikkelin seudulla) kasvoi 21,4 prosenttiin edellisvuodesta ja saapuneiden peräti 38,8 prosenttiin, kertoo Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jaana Komi.

Saapuneiden suurempi prosenttiosuus selittyy sillä, että osa jatkoi alueelta eteenpäin eikä yöpynyt.

Ulkomaalaisten matkailuvirta Saimaalle lähti ensimmäisenä kasvuun jo vuosi sitten Savonlinnassa, jossa kirjattiin 45 408 ulkomaalaista matkailijaa, kasvua edellisvuodesta 24,5 prosenttia, kun muualla Saimaan alueen kasvu antoi odottaa.

Syynä olivat muun muassa hyvin alkaneet suorat charterlennot Rotterdamista Savonlinnaan.

Mikkelissä ulkomaalaisia kävi viime vuonna 22855 (+7,3 prosenttia), Lappeenrannassa 22 823 (-11,9 prosenttia) ja Imatran seudulla 7372 (-30 prosenttia).

Kasvu alkoi koko Saimaalla

– Pääsimme tänä kesänä myös Mikkelissä kunnolla kasvu-uralle. Tänä vuonna ulkomaalaisten rekisteröityjen yöpymisten kasvu Mikkelin seudulla oli jo yli 38 prosenttia. Luvuissa ei ole vielä mukana elokuuta, joka on Keski-Euroopan suosituin lomakuukausi, sanoo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Etelä-Karjala (Lappeenrannan ja Imatran seutu) kärsivät viime vuonna eniten venäläisten kadosta.

– Kansainvälinen matkailu on meilläkin lähtenyt vihdoin positiiviseen kasvuun, ja alueen yritysten sekä tilastojen mukaan tänä vuonna on ollut hyvin kansainvälisiä matkailijoita, sanoo Etelä-Karjalan matkailusta vastaavan GoSaimaan johtaja Katja Vehviläinen.

Kovan suosion saavutti muun muassa Lappeenrannan sataman Hiekkalinnan alue, joka rakennetaan myös ensi kesänä. Hiekkaveistosten luomiseen käytetään noin kaksi miljoonaa kiloa hiekkaa.

Esimerkiksi pelkästään kesäkuussa Etelä-Karjalassa kirjattiin 7407 ulkomaalaisten rekisteröitynyttä yöpymistä, kasvua viime vuoden kesäkuusta 42,6 prosenttia.

Vastaavana aikana Etelä-Karjalassa yöpyi suomalaisia matkailijoita 97 270, kasvua edellisestä kesäkuusta 1,2 prosenttia.

– Tämä kesä oli ensimmäinen tilastollisesti vertailukelpoinen kesä, jolloin venäläisiä ei ollut tilastoissa, joten kaikki olivat muista maista saapuneita, Venäläinen lisää.

Venäläisten ”paikkaaminen” keskieurooppalaisilla ja aasialaisilla matkailijoilla on pitkä, jopa kymmenen vuoden ponnistus, johon tarvittaisiin rahaa.

– Tehtävä ei ole silti mahdoton. Lapissa tehtiin sen eteen vuosikymmenien työ, johon käytettiin miljoonia euroja Lapin tunnetuksi tekemiseksi. Nyt se kantaa hedelmää, Häkkinen kertoo.

Vuonna 2023 Lapissa kirjattiin 3,7 miljoonaa ulkomaalaisten rekisteröityä yöpymistä, kasvua viidennes edellisvuodesta. Viime vuonna Lapissa yllettiin kotimaiset mukaan lukien kaikkiaan 5,4 miljoonaa yöpymiseen.

Tänä kesänä Suomi alkoi kiinnostaa keskieurooppalaisia, jotka tulivat muun muassa hellettä pakoon Suomeen. Kasvava kesämatkailukohde oli Saimaa.

Lettukahvila Kalliolinna Savonlinnan Sulosaaressa oli täynnä matkailijoita, kun piipahdin siellä elokuussa. Silmiinpistävää oli hollantilaisten ja saksalaisten suuri määrä.

– Kiertomatka Saimaan kautta Lappiin on osoittautunut yhdeksi hyväksi keinoksi vauhdittaa Saimaan seudun kansainvälistä matkailua, Komi kertoo.

Matkanjärjestäjä Voigt Travel lensi kuluneena kesänä yhdeksän suoraa charterlentoa Rotterdamista Savonlinnaan. Niistä viimeinen lennettiin elokuun puolivälissä.

Konetyyppiä suurennettiin Komin mukaan kesältä 2024, jotta siihen saatiin enemmän istumapaikkoja. Sama konsepti oli jo kesällä 2023.

Keskimäärin hollantilaiset matkailijat yöpyivät Saimaan seudulla seitsemän vuorokautta.

– Hollantilaiset jatkoivat Saimaan käynnin jälkeen vuokra-autolla Lappiin, sillä paluulento lennettiin Rovaniemeltä Rotterdamiin, Komi kertoo.

Takavuosien bussilla tehtävät ryhmämatkat Suomen sisällä ovat menettäneet suosiotaan. – Nyt turistit haluavat tulla ulkomailta mahdollisimmat suoraan matkakohteeseen, josta he tekevät omia retkiä ja ostavat ohjelmapalveluita, Komi kertoo.

Saavutettavuuden vuoksi maakuntakenttien rooli Komin mukaan vain korostuu jatkossa.

Saimaan luonto on matkailuvaltti. Kuva Pihlajavedeltä.

Lentojen rooli

Hallitus päätti keväällä rahoittaa kuuden maakuntakentän ja Helsingin väliset lentoyhteydet helmikuun loppuun 2028 saakka.

Kokonaan korvattavia kenttiä ovat Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi-Tornio, Kokkola-Pietarsaari ja Pori. Savonlinnan lentoyhteyksistä Savonlinnan kaupunki maksaa puolet.

Sen sijaan Lappeenrannan kaupunki maksaa kaikki kulut itse. Sinne lentää Italian Bergamosta Ryanair.

– Lapin matkailu lähti nousuun, kun 1970-luvulla saatiin ensimmäiset charterlennot. Siitä alkoi lumipalloilmiö, joka korostuu Rovaniemellä, sanoo Savonlinnan elinvoimajohtaja Janne Weander.

Viime talvena Rovaniemelle lennettiin Helsingin ohi 42 suoraa reittilentoa pääasiassa Euroopasta. Se oli ennätys.

Lentokenttään panostaminen hänen mukaan kannattaa.

Valtio on tukenut Savonlinnan kenttää noin 420 eurolla matkustajaa kohden vuodessa. Kaupunki on sijoittanut suunnilleen saman verran.

Myös Weander odottaa Saimaan matkailun tulevaisuudelta paljon.

– Jos siinä onnistutaan Lapin kausityöntekijät voisivat siirtyä talven jälkeen kesäksi töihin Saimaalle, hän ehdottaa.

– Myös Lappeenrannassa käydään keskustelua lentokentän tulevaisuudesta, sillä sen ylläpito ei ole halpaa, kertoo kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen.

Rovaniemeltä on suoria lentoyhteyksiä yli 20 Euroopan kaupunkiin myös talvikaudella 2025-2026.

– Saimaan alueella ja Savonlinnassa on myönteinen pöhinä matkailussa. Sen merkkinä päättäjät ovat alkaneet puhua saavutettavuudesta, Komi sanoo.

Lisäksi Visit Finland on päättänyt panostaa Saimaan alueen kansainväliseen markkinointiin yhteensä kolme miljoonaa euroa seuraavien kahden vuoden aikana. Mukana on myös Kymenlaakson seutu. Alueen maakuntien on sijoitettava siihen yhtä suuri rahamäärä.

Aktiviteetit kiinnostavat

Voigtin maajohtajan Cees van den Boschin mukaan Saimaan suosiota ovat kasvattaneet laajat aktiviteettimahdollisuudet, kuten pyöräily ja melonta. Punkaharjun halki kulkeva vanha valtatie on suosittu pyöräilyreitti. Myös lähistöllä sijaitseva Kerimäen suuri puukirkko kiinnostaa matkailijoita.

Hollantilaisten Savonlinna-Rovaniemi -lentokiertomatkoja on tarkoitus jatkaa myös ensi kesänä.

– Olemme neuvotelleet myös Lufthansan edustajien kanssa. Mahdollisti jo ensi kesäksi, mutta viimeistään kesälle 2027 on kaavailtu Frankfurtista suoria lentoja Savonlinnaan.

Saksalaiset olivat viime vuonna Komin mukaan suurin ulkomaalaisten matkailijaryhmä Saimaan alueella. Suurin osa saksalaisista tuli omilla henkilö- ja matkailuautoilla Ruotsin tai Baltian maiden halki ja edelleen laivalla Suomeen.

– Saksalaiset ovat perinteisesti suosineet Saimaan aluetta, ja heillä on siellä myös omia kesähuviloita. Toinen suuri ryhmä on sveitsiläiset. Punkaharjulla on sveitsiläisillä oma lomaosakekylä. Monet ovat siellä lomalla jopa kuukauden, Komi kertoo.

Punkaharjulla käy vuosittain noin 134000 matkailijaa. Lähes yhtä paljon käy Olavinlinnassa.

Viime vuonna Savonlinnassa kirjattiin 45 408 ulkomaalaista matkailijaa. Kasvua edellisvuodesta 24,6 prosenttia.

– Samanlaisia kasvulukuja on ennakkotietojen mukaan tulossa myös tälle vuodelle. Kesä oli erilaisten tapahtuminen, kuten oopperajuhlat nuorten EM-seikkailukisat, vuoksi hyvä, Komi lisää.

Kotimaisia matkailijoita Savonlinnan seudulla kirjattiin viime vuonna 319 624. Koronan jälkeen maaginen 300 000 kotimaisen matkailijan määrä on ylitetty joka vuosi. Määrä ei ole kuitenkaan lähtenyt nousuun, kuten ulkomaalaisten määrä.

Mikkelissä on huomattu, että sinne perustettu Nato-päämaja on houkutellut kaupunkiin britti- ja jenkkituristeja.

– Saimaan alueella ovat valtavat mahdollisuudet. Se on kesämatkailussa selvästi Lapin edellä, sanoo Peerâ Hotels & Cottages -ketjun toimitusjohtaja Hilla-Rina Palokari.

Yhtiö hankki syyskuun alussa Scandicilta Imatran Valtionhotellin.

Peerâ on tunnettu hotelliyritys Lapissa. Se rakentaa parhaillaan suurta hotellin laajennusta Sodankylän keskustaan, jossa on pian yhteensä 127 huonetta. Lisäksi sillä ovat hotellit Kajaanissa, Raahessa ja nyt myös Imatralla.

Kysyntää myös Lapin ulkopuolella

– Kajaanissa sijaitsevat hotellimme Kajanus ja Karolineburg kirjasivat viime vuonna hotelleistamme suurimman liikevaihdon. Se kertoo siitä, että kansainvälisellä matkailulla on kysyntää myös Lapin ulkopuolella, Hilla-Rina Palokari sanoo.

Lapin varjopuolena alkavat olla ruuhkat, kalliit majoituksen hinnat ja täydet hotellit.

Se on Kainuun lisäksi mahdollisuus myös Saimaalla.

Yhtiö aikoo kehittää Valtionhotellista korkeatasoisen hotellin.

Palokari ei pidä mahdottomana ajatuksena, että matkailijat tulisivat junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalta Imatralle.

– Imatran seudun matkailua ei voi rakentaa pelkästään Bergamon ja Italian lentoyhteyden varaan, hän sanoo.

Valtionhotellia markkinoidaan koko Keski-Euroopan alueelle.

Yhtiön kirjasi viime vuonna 6,4 miljoonan euron liikevaihdon, jolla se teki 600 000 euron tuloksen. Valtionhotelli kasvattaa liikevaihdon 8 miljoonaan euroon, Palokari laskee.

//Korjattu Lappeenrannan kaupunginjohtajan nimi Tuomo Sallinen 29.9. klo 17.47//