Uutiset
Vuosisadan täydeltä kunta-alan oppia
Kunta-alan korkeakoulutuksen satavuotisjuhlasta kehkeytyi lämminhenkinen tapahtuma, jossa kerrattiin opiskelumuistoja ja naurettiin. Sivussa puhuttiin myös vähän asiaa.
Tampereen yliopiston juhlasali vilisi torstaina kunta-alan silmäätekeviä, kun alan korkeakoulutus Suomessa täytti tasavuosia.
100 vuotta kunnallisalan korkeakoulutusta -juhlaseminaari kokosi paikalle noin 180 hallintotieteilijää: tutkijoita, opettajia, alumneja ja opiskelijoita sekä muita keskeisiä kunta-alan vaikuttajia ja asiantuntijoita.
Seminaarissa puhunut kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kehui Kuntalehdelle, että suomalaiset kuntajohtajat ovat saaneet läpi vuosikymmenten hyvät pohjavalmiudet omalle työuralleen suomalaisista yliopistoista, etunenässä Tampereen yliopistosta.
Ministeri Ikonen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja itsekin Tampereen yliopiston alumni. Ikosen pääaine oli sosiaalipolitiikka, mutta hän luki hallintotieteitä sivuaineena.
– Se [kunnallisalan koulutus] antoi minulle tiedollisesti tosi paljon ja opetti kriittistä ajattelukykyä.
– Vinkkinä nykyisille opiskelijoille, että jättäkää aikaa myös ystävystymiselle, koska ne vanhat opiskelukaverit tulevat sitten työuralla vastaan koko ajan. Se on oikeasti tärkeää. Jos muistelen omiakin opiskeluaikojani, niin se oli valtavan hauskaa aikaa, Ikonen nauraa.
Kuka oli opiskeluaikoina suosikkiluennoitsijasi?
– Nykyinen emeritusprofessori Risto Harisalo. Hän oli valtavan sivistynyt ihminen, Ikonen kiittelee.
Seminaarin loppuhuipennus
Kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Jenni Airaksinen piti esitelmän siitä, millaisia haasteita kunnanjohtaja kohtaa työssään nykypäivänä.
Seminaarin historialuennosta vastasi kunnallispolitiikan professori Arto Haveri.
Kunnallisalan korkeakoulutus alkoi Helsingin Kansalaiskorkeakoulussa vuonna 1926. Vuonna 1930 Kansalaiskorkeakoulu muutti nimensä Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi, joka muutti Tampereelle vuonna 1960.
Kunnallistutkinto oli alusta lähtien varsin himoittu valtaväylä kunnan virkoihin.
Haveri arvioi, että 2000-luvun vaihteessa yli puolet Suomen kuntajohtajista oli saanut koulutuksensa Tampereen yliopistossa.
Verraton lopetus seminaarille oli paneelikeskustelu, joka kokosi yhteen kuusi alumnia kuudelta eri vuosikymmeneltä muistelemaan omia opiskeluaikojaan.
Panelisteille esitettiin kysymys, mitkä yhteiskunnalliset teemat ja mullistukset puhuttivat kunnallisalan opiskelijoita sinun opiskeluvuosinasi.
Vastaukset summasivat upeasti puoli vuosisataa lähihistoriaa ja suomalaista kunnallishallintoa erilaisine uudistuksineen ja villityksineen.
1980-luvulla opiskellut Sitran vanhempi neuvonantaja Kari Hakari muisteli Suomen kasinotaloutta ja sitä, kuinka auliisti lainahanoja löysällä pitäneet pankit rahoittivat opiskelijoiden kosteita illanistujaisia.
Vuonna 1991 syöksyttiinkin sitten pankkikriisiin ja syvään lamaan. 1990-luvulla opiskellut Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen oli sitten lama-ajan opiskelija.
– Mieleen on jäänyt se säästäminen. Säästöjä etsittiin silloin kaikkialta. ”Palvelulupaus” alkoi sanana nousta esiin. Toinen asia, mistä puhuttiin, oli pormestareiden tulo Suomeen, Karhunen muistelee.
"Kainuun hallintomalli"
2000-luvulla opiskellut Laukaan kunnanjohtaja Linda Leinonen muisti, kuinka some jo teki tuloaan, mutta kunnallispolitiikan professori Pentti Rönkkö yhä piti sitkeästi piirtoheittimellä kalvosulkeisia.
– Kestävä kehitys alkoi nousta käsitteenä esille. Myös Kainuun hallintomalli oli kova sana. Ja Paras-hanke oli tulossa, Leinonen sanoi.
2010-luvulla opiskellut Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinen muisti, kuinka paljon silloisen kuntaministerin Henna Virkkusen (kok.) suunnitelmat 70–100 kunnasta puhuttivat. Samoin alkoi olla puhetta tilaaja–tuottajamallista ja hyvinvointialueista.
2020-luvulla opiskellut Hämeen liiton yhteyskoordinaattori Venla Hatakka sanoi heti ykskantaan: korona.
– Ensimmäiset kaksi vuotta opiskeltiin kokonaan etänä, ei nähty ketään. Hyvinvointialueuudistus puhutti ja ratikka näkyi todella vahvasti opetuksessa käytetyissä esimerkeissä.
Tekoälyä alettiin käyttää, Hatakka listasi.
Suunnitelma kuitille
Viimeisenä puheenvuoron saanut, 1970-luvulla opiskellut Flow Learning Instituten toimitusjohtaja Ari Kolehmainen ei käyttänyt tekoälyä, ei somea eikä edes tietokoneita.
– Remington ja korjauslakka olivat kovia sanoja, Kolehmainen nauratti yleisöä.
Seminaarin loppupuolella Kari Hakari kiteytti, mitä hän kunta-alan korkeakoulutuksesta sai.
Hakari kertoi yleisölle tarinan, kuinka ryhmä nuoria kunnallisalan opiskelijoita kirjoitti tamperelaisen ravintolan terassilla kuittien takapuolelle, minkä kunnan kunnanjohtaja heistä tulee.
Hakari paljasti, että nyt 40 vuotta myöhemmin tuo samainen kaveriporukka, Karjalan kunnanjohtajat ry., kokoontuu yhä joka vuosi yhteen.
– Minun elämäni parhaat kaverit ovat täältä, Hakari sanoi.
Lue myös:
