Uutiset

"Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut saattohoitoon" – Karjalasta kajahtaa

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää hallituksen esitystä kohtuuttomana.

Ison Omenan terveysasema sijaitsee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton mukaan hallituksen esitys leikkaa vähiten Uudenmaan hyvinvointialueilta.
Julkaistu

– Rahoitusmalli vie yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut saattohoitoon, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kritisoi hallituksen esitystä.

Asukasta kohden Pohjois-Karjala on menettämässä 340 euroa, mikä on koko Suomessa suurin summa.

Lisäksi maakuntaliitto tiedottaa, että vastaavasti Helsinki saa 171 euroa ylimääräistä.

Säästötoimien yhteisvaikutukset iskevät erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttuihin maakuntiin.

Neljä suurinta menettäjää asukasta kohti ovat Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo, tiedotteessa kerrotaan.

– Hallituksen esittämät muutokset heikentäisivät asukkaiden hyvinvointi- ja terveyspalveluja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Keskeinen huoli liittyy siihen, että vuodesta 2027 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvusta huomioitaisiin rahoituksessa vain 60 prosenttia nykyisen 80 prosentin sijaan.

Maakuntaliiton näkemyksen mukaan tämä irrottaa rahoituksen todellisesta palvelutarpeesta, joka esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kasvaa erityisesti väestön ikääntymisen, sairastavuuden ja sosioekonomisten tekijöiden vuoksi.

Pahimmassa tapauksessa hyvinvointialueiden rahoitus ei riitä lakisääteisten palvelujen turvaamiseen, liitto varoittaa.

Maakuntaliitto korostaa lausunnossaan valtiovarainministeriölle, että säästöjen toteuttaminen yksittäisten rahoitusmallin elementtien kautta lisää alueiden välistä epätasa-arvoa. Samalla se tekee jo valmiiksi ongelmallisesta rahoitusmallista entistä monimutkaisemman.

– Oikeudenmukaisempi tapa toteuttaa säästöjä olisi säätää vuosittain hyvinvointialueindeksin tasoa, jolloin kaikkia alueita kohdeltaisiin tasapuolisemmin.

Maakuntaliitto moittii erityisesti siirtymätasausjärjestelmää, joka leikkaa joidenkin hyvinvointialueiden tarveperusteista rahoitusta ja heikentää niiden mahdollisuuksia järjestää palveluja.

Osa alueista joutuu sekä leikkausten kohteeksi että muiden alueiden toiminnan osittaisiksi maksajiksi.

– Siirtymätasauksesta ei tulisi tehdä pysyvää järjestelmää, vaan rahoitusmallia tulisi muuttaa siten, että tarveperusteinen rahoitus toteutuu täysimääräisesti, lausunnossa sanotaan.

Jo kuluvana vuonna Pohjois-Karjala menettää siirtymätasauksessa 55 miljoonaa euroa ja Helsinki voittaa 117 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Powered by Labrador CMS