Yli 50 vuotta kuntapolitiikassa mukana ollut Pertti Sankilampi on nähnyt Kempeleen ihmeen ja tietää, että positiivisuudella on valtava voima: "En koskaan luopunut unelmista"
Kempeleen kunta Oulun kyljessä aloitti kasvustrategiansa jo kymmeniä vuosia sitten ja otti ensimmäisten joukossa käyttöön hallintomallin, jota käytiin valtionjohtoa myöten hämmästelemässä: neljä valiokuntaa lukuisten ”pallottelevien” työryhmien sijaan ja valtuutetuista aktiivisia keskustelijoita kumileimasin-roolin sijaan. Yksi kotikuntansa Kempeleen kasvua läheltä seuranneista on kolmen kunnanjohtajan aikana, yhtäjaksoisesti yli 50 vuotta päätöksenteossa mukana ollut paralympiavoittaja, kunnallisneuvos Pertti Sankilampi, 80. Tässä henkilökuvassa Sankilampi kertoo, miksi unelmista ei koskaan pidä luopua ja millainen moottori voi olla positiivisuus silloinkin, kun olosuhteet ovat huonot.
Aloitetaan ihmeellä. On nimittäin ihme, että Sankilampi on ylipäätään elossa. Hän sairastui nuorena, parikymppisenä, äärimmäisen aggressiiviseen luusyöpään, jonka ennuste oli huono: noin 15 prosentin luokkaa. Sellaisia syöpähoitoja, joita nykyään on tarjolla, vielä ollut. Sytostaatteja päätettiin kokeilla. Sankilampi oli jo tuolloin lupaava hiihtäjä, ja lääkärit yrittivät tehdä kaikkensa pelastaakseen urheilijalupauksen.
He onnistuivat.
– Minulle tosin kerrottiin, että jos selviän, en pysty esimerkiksi koskaan saamaan lapsia – jos nyt ylipäätään urheilemaankaan, Sankilampi kertoo.
Elämän sijaan syöpä vei jalan, joka amputoitiin reidestä. Mikään ei kuitenkaan pysähtynyt. Syövän ja hoitojen jälkeen Sankilampi sai kaksi lasta vastoin lääkärien odotuksia. Ja vastoin odotuksia hän palasi myös ladulle nopeasti. Sankilampi voitti urallaan proteesihiihtäjänä seitsemän kultamitalia talviparalympiakisoissa, ja seitsemän maailmanmestaruutta.
– Hyvin pian amputaation jälkeen lähdin kyynärsauvojen kanssa lenkille ja hiihtämään, siinä tyhjä lahje vain lepatti ja verhot heiluivat talojen ikkunoissa, kun ihmiset katsoivat menoani, Sankilampi naurahtaa nyt.
– Minä olen saanut verenperintönä positiivisen elämänasenteen. On otettava vastaan se, mitä eteen tulee. Omaan asenteeseen voi aina vaikuttaa, että kannattaako kuinka paljon raivota ja ahdistua. Voit joko jäädä tuleen makaamaan tai mennä eteenpäin. Minä olen halunnut mennä eteenpäin.
Hyvät asiat seurasivat Sankilammen arjessa sairauden jälkeen toisiaan niin tiiviisti, että Kempeleessä puhutaankin vuodesta 1976 Pertti Sankilammen vuotena. Tuolloin niin moni asia osui kohdalleen lapsen syntymästä kunnallisvaalimenestykseen (kesk.) ja kultamitalliin talviparalympialaisissa sekä syövästä toipumiseen ja työn aloitukseen Oulun Invalidien yhdistyksen toiminnanjohtajana.
– Vastoin kaikkia odotuksia, unelmani ovat käyneet toteen. Haluan tällä omalla tarinallani osoittaa, että koskaan ei pidä luovuttaa. Lisäksi haluan sanoa, että positiivisuus, vaikka muut sanoisivat mitä, on valtava elämässä eteenpäin kuljettava voima.
Kempeleen ihme
Positiivisuuteen, ja oikeastaan yhteishenkeen, ennätyspitkään kuntapolitiikassa ja päätöksenteossa niin valtuutettuna kuin hallituksen puheenjohtajananakin ollut Sankilampi nojaa myös Kempeleen menestyksen. Oulun kyljessä kasvava Kempele ei ole jäänyt surkuttelemaan ison kaupungin varjoon, vaan päin vastoin, houkutellut asukkaita, yrityksiä ja toimintaa kiihtyvään tahtiin. Sankilammen mukaan näin on ollut jo muutaman vuosikymmenen ajan, eikä tahti hidastu. Hän kehuu myös Kempeleen kunnanjohtajia johtajuudesta ja keskusteluyhteyksien rakentamisesta.
– Meillä ei keskitytä sisäisiin ristiriitoihin tai puoluepoliittisesti värittyneeseen kiistelyyn, vaan puhutaan Kempeleen puolella olemisesta. Yhteinen tavoite yli puoluerajojen on viedä tätä kuntaa eteenpäin rohkeasti ja kuntalaisia palvellen.
Ketteryys ja joustavuus päätöksenteossa, asukas- ja elämänlaatulähtöisyys, erityisen hyvää kuntajohtamista, yhteishengen luomisen taito. Tässä muutamia seikkoja, joiden kunnallisneuvos Sankilampi uskoo vaikuttaneen kotikuntansa kasvavaan ja ilmeisen vakiintuneeseen vetovoimaan.
– Kunta hankkii maata ja kaavoittaa sitä aktiivisesti niin yrityksille kuin asukkaille. Mahdollistamme, mutta toisaalta emme ota kantaaksemme esimerkiksi yritysten riskejä, Sankilampi muotoilee.
– Siinä, missä Oulu keskittyi kerrostalorakentamiseen, meillä ryhdyttiin tarjoamaan ihmisille omakotitaloalueita.
Liikuntamahdollisuuksia kaikille
Liikunta on osa elämänlaatua. Sen tukeminen, harrastusmahdollisuuksien rakentaminen, on myös osa kuntalaiseksi sitoutumista – oli sitten kyse uimahallista tai valaistuista laduista. Sen Sankilampi tietää omastakin kokemuksesta.
– Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi lyövät kättä, hän määrittelee.
– Siksi on tärkeää pitää itsestään ja kunnostaan hyvää huolta.
Kempeleessä on panostettu huomattavasti erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin. Kempeleen Pyrinnön uintitoiminta käynnistyi vuonna 1997 Kempeleen Uimahallin avautumisen myötä ja odotukset kävijöistä ylittyivät.
Ja entä ne talvilajit sitten? Hiihtäjälegenda Sankilampi vei omalta osaltaan päättäjänä eteenpäin myös talviurheilumahdollisuuksien parantamista. Hän itse, olympiatason paraurheilijana, treenasi nuorena miehenä iltaisin ja öisin (se aika, mitä työltä, luottamustoimilta ja perheeltä jäi) urheilukentän rinkiä hiihtäen, sillä tuolla ringillä oli sentään parit valot.
– Ehdotin eräässä valtuuston kokouksessa, että pitäisi saada metsään valaistuja latuja, jotta ihmiset voisivat siellä pimeällä hiihtää. Taisi joku naurahtaa, että seuraavaksi se Sankilampi varmaan ehdottaa lämmitettyjä latuja.
Eipä kauaa, kun valaistut metsäladut olivat arkea monessa muussakin pohjoisen kunnassa. Saattoipa johonkin kuntaan valmistua se ”lämmitettykin latu”, eli hiihtoputki.
Haastattelun lopuksi Sankilammen kanssa on pakko keskustella innovaatioiden merkityksestä. Siitä, miten tärkeää on ajatella ääneen ja ehdottaa rohkeasti. Hänen ajatuksensa nimittäin vaikutti aikanaan myös Polar-sykemittareiden syntyyn.
Hiihtäjiä valmentanut Sankilampi oli potenut sykkeen mittaamisen vaikeutta ”käsikopelolla”. Ladulla hän ehdotti saunan lämmitykseen kiirehtineelle Oulun yliopiston professorille Seppo Säynäjäkankaalle, että sykkeen mittaaminen ranteesta ja kuin kellosta katsominen olisi niin paljon helpompaa – urheiluvalmentamisessa kun kaikki hänen mukaansa lopulta on kiinni sykkeen mittaamisesta ja ymmärtämisestä.
Loppu on historiaa: pian syntyivät Polar-sykemittarit, joissa niissäkin näkyy siis Sankilammen kädenjälki.
– Hyvät asiat ovat seuranneet toisiaan. Uskon, että positiivisuudella on valtava merkitys siinä, miten elämä ja ympärillä olevat asiat kehittyvät. Pitää aina nähdä mahdollisuuksia.
Kunnallisneuvos Pertti Sankilampi juhlii 80-vuotissyntymäpäiväänsä maanantaina 21.7.2025. Mahdolliset lahjat hän toivoo osoitettavan tukena Paralympiarahastoon.
Lue lisää: