Päätöksenteko sujuu hallitusti kokoaikaisen ja osa-aikaisten puheenjohtajien turvin Lahdessa

Kesällä alkaneella vaalikaudella 54 luottamushenkilöä hoitaa tehtäväänsä joko osa- tai kokoaikaisesti.

Nämä tiedot paljastuvat Kuntaliiton selvityksestä, jossa tarkasteltiin kaupunkien ja kuntien puheenjohtajia valtuustokauden 2025–2029 alussa.

Tarkastelussa olivat mukana niin puheenjohtajan kuin pormestarin roolissa toimivat.

Osa- tai kokoaikaisia puheenjohtajia on kaikissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Näin on myös Päijät-Hämeessä sijaitsevassa ja noin 122 000 asukkaan Lahden kaupungissa, jossa toimii yksi kokoaikainen ja kolme osa-aikaista puheenjohtajaa.

Kuluvalla valtuustokaudella kokoaikaisena toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sd.), joka toimi vastaavassa toimessa myös vuosina 2017–2019.

Hän on nähnyt kokoaikaisen puheenjohtajan työn näkökulmastakin, miten työtä on entistä enemmän kunnassa.

Luottamushenkilöiden näkökulmasta politiikka on aikaisempaa ammattimaisempi, vaikka ei puhuttaisikaan osa- tai kokoaikaisista puheenjohtajista, Komu näkee.

– Poliitikon on ymmärrettävä monimutkaisia asioita. Kansainvälistymisen kautta kielivaatimukset ovat lisääntyneet.

Kunnat ovat keskellä kovaa kilpailua ja välillä on vain selviydyttävä, hän jatkaa.

– Kuntien lakisääteisiä tehtäviä lisätään ja rahoitusta leikataan.

Vaatimukset luottamushenkilöitä kohtaan ovat koventuneet monin tavoin. Luottamushenkilönä ei pysty rajaamaan töitä virka-aikaan.

– Jo senkin takia, että suurin osa kokouksista on iltaisin. Politiikkoja katsoessa suurimman osan lamppu palaa vielä puolenyön aikaan. Töitä tehdään myös kotona.

Lahdessa on haluttu yhdessä pohtia lisääntyvän kuormituksen vaikutuksia ja samalla on sovittu poliittisen kulttuurin muutoksesta.

– Pyritään parempaan keskustelukulttuuriin ja tehokkaisiin kokouksiin.

Poliittista prosessia Lahdessa johtava Pekka Komu myöntää, että hänkin kuuluu niihin, joiden lamppu palaa myöhään kotona.

Aikataulullisia haasteta ajatellen yhden kokoaikaisen ja kolmen osa-aikaisen puheenjohtajan turvin Lahdessa vaikutetaan siihen, että poliittinen päätöksenteko sujuu hallitusti, hän jatkaa.

Pekka Komu huomauttaa myös, miten työhön kuuluu paljon tilaisuuksia, joihin on hyvä osallistua. Ja fyysiset tapaamiset viranhaltijoiden kanssa ovat myös tärkeitä, hän lisää.

Poikkeuksiakin on

Kuntaliiton selvitys paljasti myös, että kaupungeista, joissa asukkaita on 50 001–100 000, kokopäiväisiä tai osa-aikaisia puheenjohtajia on runsaassa 40 prosentissa.

Noin joka viidennessä 20 001–50 000 asukkaan kaupungissa tai kunnassa toimii osa- tai kokoaikainen puheenjohtaja.

Alle 20 000 asukkaan kunnissa nämä tehtävät ovat harvinaisia. Tällaisia poikkeuksia ovat Naantali, Sodankylä, Posio ja Puolanka.

Osa- tai kokoaikaisista puheenjohtajista 46 prosenttia on naisia ja 54 prosenttia miehiä. Puheenjohtajien keski-ikä on 48 vuotta. Nuorin on 30-vuotias ja vanhin 77-vuotias, tiedotteessa kerrotaan.

Ensimmäisenä päätoimiseen kunnanhallituksen puheenjohtajuuteen siirryttiin jo vuonna 2005 Turussa, ja Tampere oli ensimmäinen pormestarimallin käyttöön ottanut kaupunki vuonna 2007.

Koko- ja osa-aikaisten puheenjohtajien määrä kasvoi voimakkaasti erityisesti ennen valtuustokautta 2017–2021.

Viime valtuustokaudella resursoitujen puheenjohtajien ja kuntien määrä oli lähes saman verran kuin tämän valtuustokauden alussa.

Kouvola on tuorein päätoimisen hallituksen puheenjohtajuuden käyttöön ottanut kaupunki.