Tutkimus varhaiskasvatuksesta: Kelpoisten opettajien osuus on laskenut kaikissa Suomen maakunnissa

Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tiedottaa. Samaan aikaan alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut.

Maanantaina julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia.

Kelpoisten opettajien osuus on laskenut kaikissa Suomen maakunnissa, joskin kehityksessä on vahvasti alueellisia eroja.

– Monilla alueilla muutos on ollut maltillinen, mutta Uudellamaalla ja Lapissa pätevyyden saaneiden opettajien osuus on laskenut selvästi muita enemmän, huomauttaa tutkimuksen tehnyt Etlan vanhempi tutkija Aino Kalmbach.

Uusimaa on muutoinkin merkittävässä roolissa, kun tarkastellaan koko Suomen tilannetta, huomauttaa tutkimuksen tehnyt Etlan vanhempi tutkija, KTT Aino Kalmbach.

─ Suuri osa koko maan varhaiskasvatuksesta sijoittuu tilastojen valossa Uudellemaalle, ja näin alueen kehitys vaikuttaa merkittävästi koko maan keskiarvoihin. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi kelpoisten opettajien osuuden lasku on ollut kansallisestikin huomattava, vaikka useissa maakunnissa pätevien opettajien osuus onkin pysynyt kohtalaisen korkeana, Kalmbach selittää.

Vuodesta 2015 vuoteen 2022 varhaiskasvatuksessa työskentelevien kelpoisten opettajien määrä on lisääntynyt noin kolme prosenttia, kun taas opettajien kokonaismäärä on kasvanut noin viidenneksellä. 

Uusimaa on poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että niin kelpoisten opettajien määrä kuin heidän osuutensakin ovat vähentyneet tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen kysyntä on pysynyt korkealla. Samankaltainen kehitys on nähtävissä myös Lapissa.

─ Varhaiskasvatuksen opettajien kasvaneeseen kysyntään on vaikuttanut kaksi vastakkaista kehityslinjaa, Etlan Kalmbach lisää tiedotteen mukaan.

─ Syntyvyyden laskun myötä varhaiskasvatusikäisiä lapsia on selvästi aiempaa vähemmän, mutta samaan aikaan varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut niin merkittävästi, että sen vaikutus on ollut syntyvyyden laskua suurempi.

Palkkatasolla on merkitystä

Tutkimuksessa havaittiin myös, että opettajien suhteellinen palkkataso on yhteydessä opettajapulan suuruuteen.

Muiden työntekijöiden palkkataso vaihtelee merkittävästikin alueiden välillä, mutta varhaiskasvatuksen opettajien palkat ovat koko maassa hyvin samankaltaisia. Tämän seurauksena varhaiskasvatuksen ja muiden alojen välinen palkkaero vaihtelee alueittain. 

Tutkimuksessa havaittiin, että alueilla, joilla varhaiskasvatuksen opettajien palkka on kauempana muusta palkkatasosta – kuten pääkaupunkiseudulla – on suurempi opettajapula. 

─ Mitä suurempi on ei-kelpoisten opettajien osuus alueella, sitä suurempi on alueellinen opettajapula. Kilpailullisilla työmarkkinoilla tämä johtaisi siihen, että työvoiman kysynnän ylittäessä tarjonnan palkka nousisi, kunnes saavutetaan tasapaino. Varhaiskasvatuksessa näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu, sillä palkat eivät ole merkittävästi joustaneet ylöspäin opettajapulasta huolimatta, Etlan Kalmbach jatkaa tiedotteen mukaan. 

Nyt julkaistussa Etla Raportissa on kuvattu varhaiskasvatuksen opettajien työmarkkinoita vuosina 2010─2022. Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.