Uutiset
Tutkimus: Kuntapäättäjien joukossa strategian tunnettuus on 13 prosenttia
Tutkijan mukaan on vaikeaa edistää strategiaa, jos ei tiedetä, mitä pitäisi tehdä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden henkilökuntiin kuuluvista ihmisistä 72 prosenttia ei tunne oman organisaationsa strategiaa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden olisikin hyvä selkeyttää kaivattua muutosta.
– Mikä on se muutos, jota halutaan?
Näin kysyy tutkija Maarika Maury, joka toimii myös strategiamuotoiluyritys Kissconsulting Oy:n toimitusjohtajana.
Hän puhuu Vaasan yliopistolle tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden strategiaosaamisessa on edelleen isoja haasteita.
Paino on sanalla edelleen, koska tutkimus toteutettiin seurannan vuoksi toisen kerran.
Pulmia riittää
Tutkimus selvitti, miten hyvin organisaation visio, arvot ja strategiat tunnetaan eri organisaation tasoilla.
Onko strategiatyö kehittynyt parempaan suuntaan kunnissa, tutkija Maarika Maury?
– Käytännössä strategiat ovat parantuneet paljon. Ne ovat kirkkaampia, viestinällisempiä ja niiden tekemiseen osallistetaan paljon. Silti vielä on pulmia. Yksi pulma on, että halutaan ahmia strategiaan kaikkea. Mutta ei onneksi niin paljon kuin kymmenen vuotta sitten.
– Kun ahmitaan liikaa asioita strategiaan, se jää helposti latteaksi.
Asioiden ahmimista voidaan toteuttaa esimerkiksi kirjaamalla laajalti kunnan toimintoja strategiaan.
Johtoryhmätasolla strategian tuntemus on selkeästi parempaa kuin aiemmin.
– Aineiston pohjalta selvisi, että 25 prosenttia kunnan johtoryhmäläisistä tietää kunnan tärkeät painopisteet. Parannusta aiempaan viiden prosentin tunnettuuteen on reilusti, Maury lisää.
– Huomionarvoista on kuitenkin, että edelleen 29 prosenttia johdosta ei tiennyt lainkaan, mitkä painopisteet on valittu strategiaan.
Muutoksen pitää näkyä
Maury on ollut aitiopaikalla 150 kunnan strategiatyön suhteen. Joukkoon mahtuu tietenkin paljon onnistumisia, mutta edelleen on iso vaara, että strategiatyön tulos jää vaillinaiseksi kunnassa.
– Jos ajatellaan, että strategia on muutos, niin sen on erotuttava siitä.
Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, miten hyvin strategia saadaan näkymään ja kuulumaan arjessa. Vain kaksi prosenttia työntekijöistä tietää organisaationsa strategiset painopisteet.
– Voimavaroja käytetään paljon itse strategian tekemiseen.
Mutta strategian valmistuttua siihen ei panosteta riittävästi, Maury jatkaa.
– Strategiaa on juurrutettava systemaattisesti.
– Nykyisellä strategiakaudella suosittelen keskittymään tiukemmin muutosta vaativien painopisteiden löytämiseen, viestinnälliseen kirkastukseen sekä varaamaan niin resursseja, aikaa ja ehkä tukeakin strategian käytäntöön viemiselle. Enemmän tekoja kuin suunnitelmia.
Käytännön tasolla tämä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että hoidetaan vaikka kolme asiaa strategiaan liittyen.
Kaivataan jämäkkää johtamista
Mauryn mukaan strategiatyössä onnistuneet kunnat ovat usein vahvoilla myös seuraavalla kerralla, kun strategiatyötä tehdään.
Kunnissa ymmärretään strategiatyön merkitys ja tiedetään, että sen avulla voi saada paljon aikaiseksi.
On vain panostettava riittävästi strategian toimeenpanoon, Maury jatkaa.
– Hyväkään strategia ei mene itsestään läpi, vaan sitä pitää johtaa jämäkästi ja systemaattisesti.
– Positiivista parannusta on havaittavissa edelliseen tutkimusjaksoon verrattuna, mutta tehtävää on vielä paljon.
Esihenkilöilläkin riittää petrattavaa, sillä vain 11 prosenttia tuntee strategiaan valitut pääpainopisteet.
Peräti 46 prosentilla esimiehistä ei ollut minkäänlaista tuntemusta yhteisistä painopisteistä siitäkään huolimatta, että heidän vastuullaan on viedä strategiaa arkeen ja käytäntöön.
Kuntapäättäjien joukossa strategian tunnettuus on 13 prosenttia.
– Kuinka strategiaa voidaan viedä arjessa tekoihin, jos ei edes tiedetä, mitä pitäisi tehdä, Maury hämmästelee.
– Jos strategioihin halutaan konsensuksen vuoksi kirjata kaikki mahdolliset asiat, silloin muutoksen kannalta tärkeät teemat eivät erotu eikä strategialle saada muutosvoimaa.
Lue myös:
