Uutiset
Yhteistoimintamenettely voi olla pelätyn pahan sijaan normaali työkalu
Suoraan sanottuna näitä talouskysymyksiä olisi hyvä nyt esittää kunnassa, pohtii kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.
Kuntataloudesta suoraan puhuminen on näinä aikoina arvossaan, painottaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.
Vuoden 2027 talousarvion valmistelu alkaa pienissäkin kunnissa viimeistään elokuussa.
Mitkä kysymykset voisivatkaan olla tässä yhteydessä sitten ajankohtaisia kuntakentällä, Sanna Lehtonen?
– Paljonko rahaa varataan perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen? Entä miten työllisyyden ja sakkomaksujen arvioidaan kehittyvän? Miten peruskorjauksia ja uusia investointeja aikataulutetaan ja rahoitetaan? Onko konserniin kuuluvat omistukset sellaisia, jotka noudattavat voimassa olevaa kuntastrategiaa?
Ja erilaisia kysymyksiä on jo esitetty ja vaikeitakin päätöksiä on tehty selvitysten ja keskustelujen pohjalta. Monin paikoin on esimerkiksi päädytty yhteistoimintaneuvotteluihin osana talouden tasapainottamista.
Sanna Lehtonen ei halua kannustaa kuntia ja kaupunkeja laajoihin irtisanomisiin. Sen sijaan hän haluaa sanoa pitävänsä hyvänä, että henkilöstön tehtäviä ja toimenkuvia tarkistettaisiin säännöllisesti.
– Vähintään kerran valtuustokaudessa.
Henkilöstön tehtäviä ja vastuita voidaan muuttaa samalla, kun kuntien toimintaympäristö muuttuu.
– Samassa yhteydessä voisi pohtia myös sitä, mikä osa palveluista järjestetään omana tuotantona, omaa henkilöstä palkkaamalla. Ja mikä osa tehdään yhteistyössä muiden kaupunkien ja kuntien kanssa tai ostetaan yksityiseltä sektorilta.
Kuntien on hyvä Lehtosen mukaan pohtia säännöllisesti myös tuottavuuden parantamista, eli sitä, miten saadaan samalla rahalla vahvistettua palveluiden vaikuttavuutta.
– Kuntaliitto teki yhteistyössä ETLAn kanssa alkuvuonna selvityksen kuntapalvelujen tuottavuudesta otsikolla ”Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa”. Sen mukaan kuntapalvelujen tuottavuuden parantaminen tarkoittaa erityisesti parempaa johtamista, toimintatapojen uudistamista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä.
– Nämä tarkoittavat käytännössä myös tehtävänjakojen ja toimenkuvien uudelleen määrittämistä. Tästäkin syystä yhteistoimintamenettelyt tulisi nähdä pelätyn pahan sijaan normaalina työkaluna osana toiminnan kehittämistä.
Työttömyysaste on ratkaiseva
Suoraa puhetta kuntataloudesta oli otsikkona, kun Sanna Lehtonen esiintyi perjantaiaamuna Kuntajohtajapäivillä Oulussa.
Hänen kanssaan tästä aiheesta yleisölle puhui Finnish Consulting Groupin kuntatalouden johtaja Eero Laesterä.
Mihin kaikkeen kunnan rahojen olisi vähintään riitettävä?
Lehtonen ja Laesterä puhuivat kuntajohtajille, jotka ovat edellä mainitunkin peruskysymyksen äärellä jatkuvasti tavalla tai toisella.
Myös tässä Kuntalehden haastattelussa Sanna Lehtonen pohtii sitä, mikä on talouden pohjavire juuri nyt.
– Toivottavasti Suomen talouden positiivinen käänne näkyy pian myös kuntien verotulokertymissä. Syksyn ensimmäiset ennusteet ainakin lupaavat hyvää.
– Odotettavaa on, että työttömyysaste pysyy kuitenkin vielä poikkeuksellisen korkealla tasolla, mikä rasittaa kuntien taloutta.
Kiinnostava EU-kuvio
Sanna Lehtonen toivoo, että hallitus päättää budjettiriihessään syyskuun alussa (2.-3.9.) konkreettisista toimista kuntien työttömyystaakan keventämiseksi.
– Mikä olisikaan parempi lahja hallitukselta Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa 16.9. koko kuntakentälle!
Oman haasteensa kuntien taloudelliseen tilanteeseen tuo se, kun valtionosuusleikkaukset jatkuvat ensi vuonna.
Kuntaliitto julkaisee päivittyviä ennakkolaskelmia sekä verotuloista että valtionosuuksista.
Tilanteen kehittymistä on hyvä seurata riittävän usein.
– Toivottavasti kaikissa kunnissa luvut muistetaan päivittää tuoreisiin lukuihin.
Kuntatalousasioissa riittää seurattavaa, paljon sellaistakin, joka on tuttua ja toistuvaa. Yksi erityisempi ja poikkeuksellisempi asia liittyy julkisiin hankintoihin.
Sanna Lehtonen nostaa esiin, miten nyt on valmisteilla EU-tasoinen muutos hankintalakiin. Sen sisältö on vielä auki, mutta se voi olla hyvinkin merkittävä.
– Tätä jokaisen kuntatalousammattilaisen tulee seurata.
Julkisia hankintoja ohjaava EU-asetus on valmisteilla ja se voi muuttaa suuntaa, jonka Suomi otti kesäkuussa hyväksyessään hankintalain uudistuksen. Uudistuksessa iso asia oli sidosyksiköitä koskeva kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus, johon saattaa siis tulla muutoksia EU:n kautta.
Lue myös:
