Uutiset
Julkisia hankintoja ei avata Suomen päättämällä tavalla, jos Brysselistä niin sanotaan
EU:ssa halutaan puolustaa eurooppalaisten etusijaa julkisissa hankinnoissa ja tähän liittyvä prosessi on muuttamassa sitä, mitä Suomi kesäkuussa päätti.
Julkisia hankintoja ohjaava EU-asetus on valmisteilla ja se voi muuttaa Suomen taannoin valitseman suunnan.
Julkisomisteisia ja voittoa tavoittelemattomia sidosyksiköitä edustava Kustos ry tiedottaa vuodetusta asetusluonnoksesta, jonka perusteella Suomessa juuri uudistettu hankintalaki olisi kumoutumassa.
Jos edellä mainittuun luonnokseen ei tule neuvotteluissakaan muutoksia, niin esimerkiksi sidosyksiköitä koskeva kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus poistuisi, Kustos ry tiedottaa.
Uudistuksella pyritään vahvistamaan eurooppalaisten etusijaa julkisissa hankinnoissa.
Näillä näkymin luonnos on antamassa eurooppalaisille tarjouksille etusijaa. Tietyissä strategisissa hankinnoissa komissio voisi myös sulkea kilpailun kokonaan EU:n ulkopuolisilta tarjoajilta.
Tehokas valvoja
Nykyisiä kolmea hankintadirektiiviä ollaan korvaamassa yhdellä suoraan sovellettavalla EU-asetuksella, joka kaventaisi jäsenmaiden mahdollisuuksia säätää omista hankintamenettelyistä.
Komission valmistelussa oleva asetusehdotusluonnos etenee aikanaan Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden käsittelyyn.
Lopullinen sisältö voi muuttua neuvottelujen aikana. Direktiivi sallii kansalliset joustot, kun taas EU-asetus on lakia, joka ei salli kansallisia poikkeuksia ja sitä sovelletaan sellaisenaan.
Kustos ry nostaa esiin Helsingin ylipiston professorin Juha Raition tuoreen asiantuntijalausunnon koskien komission suunnittelemaa ja julkisia hankintoja koskevaa asetusta.
– Asetukset ovat suoraan sovellettavia EU:n lainsäädäntöinstrumentteja, jotka eivät lähtökohtaisesti edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia tullakseen voimaan ja ne syrjäyttävät ristiriitaiset kansalliset lait niin, että kansallinen laki on jätettävä soveltamatta.
Komissio valvoo sisämarkkinoille keskeistä hankintalainsäädäntöä tehokkaasti.
– Ja jo pelkästään se seikka, että komissio on valinnut luonnostella hankintadirektiivien uudistusta asetuksen eikä direktiivien pohjalle enteilee komission halua entisestään yhdenmukaistaa sisämarkkinoilla julkisten hankintojen sääntelyä. EU:n asetusta tulee soveltaa sille ristiriitaisten kansallisten lakien asemesta, Raitio toteaa kirjallisessa arviossaan.
– Niinpä kesäkuussa 2026 toteutettu kansallinen hankintalainsäädännön uudistus joudutaan avaamaan uuteen lainsäädäntöprosessiin, mikäli luonnosteltu EU-asetus tulee voimaan, varatuomari arvioi.
Suomessakin uudistus herätti huolta
Kun kesäkuussa hyväksytty hankintalain uudistus oli hallituksen esityksenä eduskunnan lähetekeskustelussa helmikuussa, esiin nousi huoli turvallisuuden ulkoistamisesta ulkomaisille pääomille.
Esimerkiksi kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) oli huolissaan Suomen kyberturvallisuudesta, koska uusi hankintalaki oli hänen mukaansa mahdollistamassa tiukalla kilpailutuspakolla kyberturvallisuuden ulkoistamisen kansainvälisille pääomille, niiden yhtiöille.
– Suomen omavaraisuus kriittisissä toiminnoissa, esimerkiksi energiassa ja ruoantuotannossa on parasta kokonaisturvallisuutta, Koskinen sanoi.
Ja tätä turvallisuutta Koskinen katsoi rajat avaavaan hankintalakiesityksen vaarantavan, Kuntalehti uutisoi.
Seuraavat askeleet
Komissio julkaisee luonnoksensa syyskuun alkupuolella ja sen jälkeen alkavat trilogineuvottelut, jotka ovat Euroopan unionin epävirallisia kolmikantakokouksia.
Neuvotteluissa pyritään saavuttamaan laaja yhteisymmärrys uudesta lainsäädännöstä ennen sen lopullista hyväksymistä.
Komission aikatauluarvion mukaan asetus hyväksytään vuoden 2027 loppuun mennessä.
Lue myös:
