Näkymä ratin takaa ei riitä päättäjälle strategiseen liikennesuunnitteluun

Kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa, että Turkuun rakennetaan raitiotie. Päättäjien julkisuudessa käymä keskustelu kosketti paikoin hyvin vähän sitä, mitä raitiotiellä oikeastaan haluttiin saavuttaa, arvioi konsulttitoimisto FLOU Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Taina Haapamäki.

– Keskustelussa oli paljon mielikuvia. Ja tosi vähän vaikutustietoa tuli siitä keskustelusta esiin.

Strategisen liikennesuunnittelun asiantuntijana Haapamäki näkee edellä mainitun esimerkkitapauksen kuvastavan työhönsä liittyvää haastetta.

– Tehtävänä on saada paremmin tietoa siihen prosessiin mukaan.

Haapamäellä on pitkä kokemus vaikutusarvioista sekä ennuste- ja arviointimenetelmien kehittämisestä.

– Joskus se lähtökohta voi jäädä hieman sivuun ja jonkin liikennehankkeen käynnistänyt tavoitetila voi ainakin osin unohtua.

Hankkeesta itsessään tuleekin niin merkittävä, että sitä ajetaan, vaikka lähtökohdat tavoitetilan suhteen vaatisivat kenties uudenlaista tarkastelua.

– Liikenneratkaisujen vaikutukset ulottuvat paljon liikennettä laajemmalle.

Arvioitavaksi tulevat esimerkiksi taloudelliset vaikutukset, tonttien arvot, ilmastovaikutukset, matka-ajat ja yritysten toimintaympäristö.

– Kyseessä on iso kokonaisuus.

Liikenne on hyvä merkki

Liikennejärjestelmän ymmärtäminen auttaa päätöksenteossa.

– Yksittäinen tie vetää liikennettä tietyn määrän, kunnes sen välityskyky romahtaa. Välityskyvyn romahtamista voidaan ehkäistä kapasiteetti-investoinnein tai keinoilla, jotka houkuttelevat liikkujia muiden kulkutapojen käyttöön. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi joukkoliikenneverkon kehittäminen, subventiot ja tiemaksut.

Liikennestrategisessa ajattelussa tarvitaan Haapamäen mukaan sekä liikenteen lainalaisuuksien että talouden ymmärtämistä.

– Liikenne on merkki taloudellisesta toimeliaisuudesta ja se on lähtökohtaisesti hyvä asia.

Liikenteeseen liittyy kuitenkin myös negatiivisia vaikutuksia, kuten ruuhkautumista, päästöjä ja onnettomuuksia.

– Yhteiskuntatalouden kannalta optimaalisin liikennejärjestelmästrategia sisältää yleensä sekä infrastruktuurihankkeita että joukkoliikenteen ja tieliikenteen hinnoittelutoimenpiteitä.

Siellä, missä liikenteen negatiivisille vaikutuksille on eniten altistuvia, liikenteen negatiivisia toimenpiteitä voidaan torjua myös esimerkiksi vähäpäästövyöhykkeiden avulla.

Päättäjien asioita

FLOU on ollut mukana monien kansallisesti merkittävien hankkeiden suunnittelussa.

Viime vuosina FLOUssa on muun muassa laadittu uusien ratayhteyksien, Itäradan ja Lentoradan, liikenne-ennusteet ja yhteiskuntataloudelliset arvioinnit. FLOUssa on tarkasteltu eurooppalaisen raideleveyden ulottamista Suomen rautateille ja hahmoteltu Helsingin seudun joukkoliikenteen suuntaviivoja.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tuottaa liikennejärjestelmän suunnittelun pohjaksi valtakunnalliset liikenne-ennusteet. Hankekohtaisessa suunnittelussa tarvitaan Haapamäen mukaan tarkempaa tietoa siitä, mitä juuri kyseinen hanke muuttaisi suhteessa valtakunnalliseen liikenne-ennusteeseen, joka ei sisällä uusien liikennehankkeiden vaikutuksia matkoihin ja kuljetuksiin.

– Tuotamme tietoa päätöksenteon tueksi, Haapamäki sanoo.

Uuden liikennehankkeen vaikutuksia voidaan arvioida koko sen vaikutusalueella. Miten hanke muuttaa liikkumista?

Miten eri kulkutapojen käyttö muuttuu? Millaisia vaikutuksia syntyy liikenneverkkoon, matka-aikoihin, matkoihin ja kuljetuksiin ja lopulta ihmisten arkeen ja yritysten liiketoimintaan?

– Päätös siitä, mitä tavoitellaan, kuuluu päättäjille. Arvioinneissa ennustettua tulevaisuuskuvaa peilataan tavoitteisiin ja päätellään, tukeeko tarkasteltu toimenpide tavoitteiden saavuttamista.

– Usein strategian laatiminen alkaa uhkakuvien tunnistamisesta. Millaisia tulevaisuuskuvia on näköpiirissä, esimerkiksi ruuhkautumisen kannalta, ja sitä sitten pyritään estämään erilaisilla toimenpiteillä.

Järjestelmällistä tiedonkeruuta ja analysointia ei voi korvata omilla kokemuksilla liikenteestä.

– Jokainen ihminen on liikenteen kokemusasiantuntija. Mutta se ei olekaan niin intuitiivista, kun mennään strategiseen liikennesuunnitteluun. Liikenneverkkoa suunnitellaan tulevaisuuden tarpeisiin ja näin varmistetaan tulevaisuuden sujuvuus.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

– Esimerkiksi joukkoliikennehankkeet vaikuttavat myös autoilijoihin. Niillä ehkäistään tieverkon ruuhkautuminen tulevaisuudessa.

Lue myös:

Selvitys toi esiin ison huolenaiheen: Kunnista puuttuvat maankäyttöpolitiikan osaajat