Uutiset
Tutkija näkee, miten tärkeitä kunnat ovat juuri nyt – "Se tulee myllertämään kaiken"
Tulevaisuuden tutkija Merja Lang puhuu ääri-ilmiöiden yleistymisestä ja lainsäätäjistä, jotka voivat nostaa kuntien vahvuuksia esiin.
Helsingissä asuva Merja Lang on Kuntaliiton kehittämispäällikkö. Hän pohtii, miten toimintaympäristö kehittyy ja mitä se tarkoittaa kuntien talouden ja väestön näkökulmista.
– Kuntaliitossa on tehty pitkään tulevaisuuden ennakointia.
Kuntaliiton aloitteesta valtioneuvosto asetti helmikuussa parlamentaarisen työryhmän selvittämään kuntien tulevaisuutta pitkällä aikavälillä.
Lang kokee työnsä motivoivaksi ja mielenkiintoiseksi. Yhteistyö kuntien kanssa on hänen mukaansa antoisaa ja siihen liittyy usein yhdistäviä kokemuksia työn merkityksellisyydestä ja vaikuttavuudesta.
– Kunnissa tehdään paljon töitä ja ollaan optimistisia, vaikka olisi synkkiäkin pilviä. Kunnissa on omaan tekemiseen uskovia.
Eurokraattien keskellä
Yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat kehittämispäällikköä jo silloin, kun hän oli opiskelijana Jyväskylän Lyseon lukiossa.
– Luin kaikki historian ja uskonnon kurssit.
Kajaanissa syntynyt ja Jyväskylässä koulut käynyt Lang pohti ylioppilaana eri vaihtoehtoja.
– Otin yliopistojen valintaoppaan käteen ja näin valtiotieteellisen tiedekunnan.
Ja siihen näkemäänsä suuntaan Lang meni suoraan lukiosta vuosituhannen vaihteessa.
Helsinkiin muuttanut Lang tutustui yliopistossa ihmisiin, jotka olivat kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksistä. Yhdessä he tarkastelivat ilmiöitä, ihmisiä ja tapahtumia eri näkökulmista.
Lang perehtyi erityisesti kansainväliseen politiikkaan. Valtiotieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen Lang pääsi Euroopan parlamentin jäsenen avustajaksi Brysseliin.
– Se oli jännittävää. Siellä oli valtavat määrät eurokraatteja, tapahtumia ja seminaareja.
Eurokraatti on yhdistelmä sanoista Eurooppa ja byrokraatti.
Lang seurasi läheltä, miten yhteistä ilmastonsopimusta esiteltiin ja valmisteltiin. Kunnianhimoinen projekti eteni aikansa lupaavasti.
– Parlamentti teki sopimuspohjan, joka meni maiden välisiin neuvotteluihin ja vesittyi.
Iso seikkailu
Uudenlaisen sivun Lang käänsi elämässään suunnatessaan töihin Suomen suurlähetystöön Vietnamiin 2010-luvun taitteessa.
– Siellä oli todella paljon länsimaalaisia.
Lang ei tutustunut niinkään paikallisiin, vaan vietti aikaa eri maista Vietnamiin tulleiden työntekijöiden kanssa.
Työ Vietnamissa oli Langille eräänlainen seikkailu.
– Kun on pärjättävä yhteiskunnassa, jonka kieltä ei osaa. Ja siitä tulee hyvä olo, kun pärjää erilaisissa ympäristöissä.
– Matkasin siellä usein mopotaksin kyydissä. Vaikka minulla ei ollut yhteistä kieltä kuljettajien kanssa, niin yksi heistä huomasi, mitkä ovat rutiinini.
Kyseinen kuljettaja oli usein odottamassa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Langia.
Vietnamissa kaavailtiin tuolloin uutta kaupunkikeskustaa ja luotijunia.
– Vietnamissa oli tosi paljon draivia. Silloin siellä rakennettiin paljon uutta. Eteenpäin menon tunsi.
Vietnamissa aiemmilla vuosikymmenillä työskennelleet kollegat kertoivat Langille, miten Vietnam oli ollut aikoinaan Pohjois-Koreaan verrattava yhteiskunta, jossa kaikilla oli samanlaiset harmaat vaatteet.
Siihen mielikuvaan suhteutettuna oli tapahtunut isoja muutoksia maassa, joka tunnetaan upeasta luonnostaan sekä dramaattisesta sotahistoriastaan.
Kiinan pikkuveli
Lang ei halua maalata liian ruusuista kuvaa Vietnamista ajalta, jolloin hän siellä oli.
– Kirjoitin yhden raportin Vietnamin ihmisoikeustilanteesta.
Monenlaista oli. Lehdistönvapautta ei ollut ja vieraat piti ilmoittaa poliisille. Vietnam on myös edelleen yksipuoluejärjestelmä, eli saman tyyppinen kuin Kiina.
Vietnamissa työskennellessään Lang pääsi katsomaan suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita pohjoisilla vuoristoalueilla.
– Siellä rakennettiin huusseja ja pidettiin hygieniakasvatusta ja tuettiin vähemmistökielistä varhaiskasvatusta ja opetusta.
– Oli todella vaikuttavaa päästä katsomaan sellaisia maailmoita, joihin matkailijana ei olisi päässyt kurkistamaan.
Vietnamissa palattuaan Lang meni töihin kehitysyhteistyöjärjestöön, jonka toimintaan hän oli saanut tutustua.
Lisäksi Lang kiinnostui Dodo ry:n vapaaehtoistoiminnasta ja Suomeen palattuaan hän oli kyseisen kaupunkilaisen ympäristöjärjestön puheenjohtajana.
– Järjestössä yksi keskeinen slogan oli, että ”ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa”. Dodo toi kaupunkiviljelyn ilmiönä Suomeen.
Kuudes aalto
Erilaisten kokemusten jälkeen valtiotieteiden maisteri pohti, mitä hän haluaakaan tehdä isona.
Samalla hän näki selvemmin, mikä on hänelle luontaista, ja mikä ei niinkään.
– Huomasin Brysselissäkin, miten asioissa mennään tosi nopeasti teknisiin yksityiskohtiin.
Yksityiskohdat ovat usein tärkeitä, koska se voi olla pienestä kiinni, miten esimerkiksi laki toteuttaa tarkoitustaan, jos jokin siihen liittyvä kohta on ilmaistu niin tai näin.
Mutta mitään suurta vetovoimaa Lang ei tuntenut tällaisiin yksityiskohtiin.
– Olen generalisti.
Eri lähteistä tietoa yhdistävä generalisti haluaa nähdä kokonaisuuksia ja tunnistaa suuria ilmiöitä.
– Katsotaan pitkää kaarta, mihin ollaan menossa.
Lang oli kiinnostunut esimerkiksi, mitä kuudes innovaatioaalto pitääkään sisällään. Tämä on edelleen käynnissä oleva taloudellinen aalto, joka perustuu resurssitehokkuuteen, älykkääseen teknologiaan ja ihmiskeskeisyyteen.
Töihin Kuntaliittoon
Oli uuden sivun kääntämisen aika.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun alaisuudessa toimiva monitieteinen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio.
Sinne Lang suuntasi ja sieltä hän valmistui 2018 filosofian maisteriksi tulevaisuuden tutkimuksen maisteriohjelmasta.
– Mikään ei ole ihanampaa kuin aikuisopiskelu.
Eletty elämä tarjosi uudelle tiedolle pohjaa, muun muassa viitekehyksiä ympäristön olosuhteista ja asiayhteyksiä.
Nuorena opiskelu oli teoreettisemman tuntuista.
– Tulevaisuuden tutkimuksessa arvioidaan, mitä kaikkea voi tapahtua. Jotkin tapahtumat ovat todennäköisempiä ja toiset epätodennäköisempiä. Se on tulevaisuuden mahdollisuuksien haarukoimista.
Tulevaisuuden tutkijana Lang ei ajattele, että todennäköisesti tapahtuvat asiat ovat vääjäämättömiä kehityskulkuja.
Pandoran lipas
Lang tuli Kuntaliittoon töihin käytännössä heti, kun hän oli viimeistellyt tulevaisuuden tutkimuksen opinnot.
Kaupungistuminen on Suomessakin megatrendi, mutta se ei tarkoita, että tietäisimme sen perusteella varmasti, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
Juuri tällä hetkellä ilmassa on edellisiä vuosikymmeniä enemmän kysymysmerkkejä.
– Ilmastonmuutos etenee, ja ei voi sanoa, että oltaisiin sitä asiaa ottaneet mitenkään haltuun.
Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja ne vaikuttavat ruoan tuotantoon, ja vaikka mihin.
Koska kelloa ei voi kääntää, eikä ilmastonmuutosta voida estää, katseen on oltava jo sen vaikutuksissa.
– Miten äärimmäisen voimakkaina ne iskevät, ja mihin ne iskevät.
Monen merkittävän tapahtuman taustalla on tavalla tai toisella ilmastonmuutos.
Nykytilanteessa pyritään eroon fossiilisista polttoaineista. Tämä muutos ei välttämättä toteudu ilman lisääntyvää sotarumpujen pärisemistä maissa, joiden rikkaus pohjautuu öljyntuotantoon, Lang arvioi.
Historiastakin löytyy lukuisia esimerkkejä, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut keskeisiin tapahtumiin.
– Jos mennään pronssikaudelle, niin merikansojen hyökkäykset hävittivät Ugaritin kaupunkivaltion (1190–1180 eaa.).
Tutkimukset ovat osoittaneet, että alueellinen ilmastokriisi oli romahduksen ensisijainen liikkeellepaneva voima. Taustalla oli vuosisatoja kestänyt kuivuuskausi ja nälänhätää.
Tänäkin päivänä huoli pärjäämisestä ja ylipäätään selviytymisestä voi olla monen ison tapahtuman taustalla.
– Kansannousuja on nähty, jos ihmisten toimeentulo on ollut laajemmin katkolla.
Ilmastonmuutos on megatrendi, joka vaikuttaa ihmisiin tällä hetkellä.
– Se on kuin Pandoran lipas, josta tulee pandemiat, konfliktit, satojen menetykset, nälät, jäätiköiden rysähtämiset ja taifuunit.
Ensin oli halpaa
Tekoäly on myös asia, joka vaikuttaa ihmisiin hyvin monella tavalla ja tasolla.
– Se tulee myllertämään kaiken.
Viimeiset parikymmentä vuotta on puhuttu työelämän murroksesta ja nyt se alkaa konkretisoitua isosti.
– Tekoäly voi merkitä kunnille ja koko julkishallinnolle isoa tuottavuusloikkaa, mutta se tuo myös riskejä.
Jos prosessit uudistetaan AI-työkalujen avulla ja tekoäly otetaan osaksi jokapäiväistä infraa, niin miten tämän kokonaisuuden hinnoittelu muuttuu tulevaisuudessa?
Suhteellisen edullisten työkalujen hintaa on hyvä pohtia siitäkin näkökulmasta, jos niistä on joskus täysin riippuvainen, Lang miettii.
Tekoälystä haetaan monia ratkaisua ja samalla kysymyksenä on, miten iso osa vihreästä siirtymästä valjastetaan tekoälyn pyörittämiseen.
– Tekoäly on energiasyöppö.
Tekoälyyn liittyy siis paljon hienoja mahdollisuuksia ja uhkakuvia, Lang summaa.
Ketterät kunnat
Suomen kuntien tulevaisuus on kytköksissä ilmastonmuutokseen ja tekoälyn kehittymiseen.
Muutosten keskellä ihmisten on saatava luottaa siihen, että he saavat riittävästi tietoa omaan kotikuntaan liittyen.
– On tärkeää viestiä, missä ollaan ja mitä ollaan tekemässä, ja siitä, mitä on lupa odottaa.
Inhimilliselle viestinnälle on tarvetta tänä päivänä. Suomen kunnat ovat tärkeitä toimijoita ja viestijöitä epävarmoina aikoina.
Kuntien toiminta perustuu luottamukseen.
– Meillä on matalia hierarkioita ja uskallusta toimia.
Muuttuvissa tilanteissa kunnilta vaaditaan ketteryyttä.
– On oltava uudenlaista asiantuntemusta.
Ilmaston, varautumisen ja digitalisaation kysymykset ravistelevat kuntarakenteita.
Pieni kunta voi olla monin tavoin kestävä, mutta voimien yhdistämistä on voitava tarvittaessa harkita, näkee Merja Lang.
– Meillä on oltava riittävästi kyvykkyyksiä käytettävissä. Jos esimerkiksi demokratian näkökulmasta ei saada riittävästi ehdokkaita vaaleihin, niin silloin on hyvä miettiä, jos olisi yhdistettävä voimia.
Elinvoimaiset kunnat ovat suomalaisten tuki ja turva.
Asiat tehdään kunnissa. Sitä ei aina huomata.
– Kunta on monelle kunnan palvelun käyttäjälle tietyllä tapaa näkymätön.
Tavoite mielessä
Kuntien voima perustuu itsehallintoon, päätösvaltaan omista asioista. Kunnat etsivät haasteisiin paikallisia ratkaisuja.
Lang näkee haasteena, jos lainsäädännöllä jäykistetään kuntien mahdollisuuksia toimia eri tavoin.
Kunnilla on hyvä olla työkalupakissaan laaja mahdollisuuksien kirjo, jonka kautta voidaan edistää asioita samaan suuntaan.
– Esimerkiksi ilmastonmuutokseen olisi saatava kaikki paikalliset ratkaisut käyttöön.
Liian sitovaa säännöstelyä olisi purettava, mutta se on haaste, kun lainsäädännön valmistelu on usein lähtöisin niistä ministeriöistä, jotka haluavat ohjata kuntienkin tekemistä tiettyyn suuntaan.
– Tarvittaisiin toisenlainen ajatusmalli. Meidän olisi mentävä tavoiteohjauksen suuntaan ja mietittävä, mitä lailla on tarkoitus saada aikaan.
Lue myös:
