Haastattelin Helena Petäistöä ja sain tutustua loistavaan esikuvaan

Toimittaja Helena Petäistö oli haastateltavana ja kuvattavana Kuntalehden juttuun, jonka aiheena olivat hänelle rakkaimmat kylät ja kaupungit.

Hän osasi arvostaa pieniä kyliä ja kaupunkeja, kun niissä oli jotain arvostettavaa.

Petäistöä kuunnellessa asiat tuntuivat merkityksellisiltä, oli sitten kyse pohdinnasta koskien Ranskan tai Suomen nykytilaa ja näkymiä, tai sitten jostain henkilökohtaisemmasta, kuten vaikkapa suhteesta teehen ja siihen, miten siitä voi nauttia parhaiten.

Petäistön seurassa oma olo tuntui hyvältä ja merkitykselliseltä.

Hän vaikutti henkilöltä, joka ei epäröinyt sanoa, jos jokin asia ei ole kohdillaan ja hän osasi ilmaista asiat sillä tavalla, että mutkattomuus tuntui piristävältä ja helpottavalta.

En voi todellakaan sanoa, että olisin tuntenut Petäistöä hyvin, mutta sen tiedän, että kyseessä oli minulle erityinen kohtaaminen.

Petäistö oli minulle tuttu julkisesta työstään MTV Uutisten pitkäaikaisena toimittajana ja kirjeenvaihtajana, kuten niin monille muillekin.

Petäistö tunsi hyvin esimerkiksi Ranskan nykyisen presidentin ja hänen edeltäjänsä.

En ole hänen kirjojaan lukenut, mutta ehdottomasti niitä pitäisi minun lukea.

Tapasin Helena Petäistön kesäisenä keskiviikkoiltana Helsingissä, jossa oli vuorotellen aurinkoista ja sateista.

Tuosta kohtaamisesta jäi päällimmäisenä mieleen upean persoonan lisäksi Petäistön kokema harmi siitä, miten yksipuolisesti uutisoimme Suomessa muiden Euroopan maiden ilmiöistä ja tapahtumista.

Suomessa saattaa jokin mielenkiintoinen asia jäädä vaikkapa Saksan tai Ranskan osalta jäädä pimentoon julkisuudessa, Petäistö ihmetteli.

Suomessa ei jostain syystä aina haluta katsoa asian toista puolta.

Petäistö vaikutti journalistilta, joka haluaa välittää asiat lukijoille sellaisina kuin ne ovat ja asiat ovat harvoin mustavalkoisia.

Jouni Lampinen
Kuntalehden toimittaja

Lue myös:

Helena Petäistölle rakkaimmat kylät ja kaupungit