Helena Petäistölle rakkaimmat kylät ja kaupungit

1. Mitkä ovat sinulle rakkaimmat kylät ja kaupungit ja miksi?

– Helsinki, jossa olen opiskellut ja tehnyt töitä. Asun nykyään pääasiassa Helsingissä, Töölössä. Toinen on Pariisi, jossa olen asunut kahteen otteeseen, yhteensä 32 vuotta, ja jonka vasemmalla rannalla vanhalla historiallisella kadulla minulla on edelleen asunto, jonne on aina kiva mennä ja olla kotonaan. Strasbourg on kaupunki, jossa olen saanut käydä paljon työmatkoilla. Siellä asuisin loppuelämäni, jos vain voisin.

– Oulu on puolestaan ensimmäinen kotikaupunkini, jossa olen käynyt koulut ja josta lähdin maailmalle 20-vuotiaana. Käyn yhä paljon Oulussa.

– Vielä löytyy yksi rakkaimmista, Rautio, joka on pieni ja peräänantamaton pohjalaiskylä. Rautio on Suomen vuoden kylä 2020. Tuhannen asukkaan kylässä on oma koulu, oma kyläkauppa, idyllinen puukirkko ja jopa komea raatihuone.

– Raution kaltaiset kylät pitävät maaseudun asuttuna, mutta niitä on aivan liian vähän! Suomessa ei tunnuta ymmärrettävän maaseudun merkitystä. Mikään muu taho ei pidä tehokkaasti kylien puolta kuin kylät itse. Samaa taisteluhenkeä pitäisi löytyä kaikista Suomen kylistä; muuten maaseutu ei pysy elävänä. Sillä jos Suomi päästetään autioitumaan, ei se ole enää houkutteleva kenellekään; ei meille eikä matkailijoille. Raution malli on hyvä ottaa käyttöön koko maassa!

2. Mikä yhdistää sinua Raution kylään?

– Siellä olivat molemmat mummolani ja siellä minulla on mökki.

3. Mihin paikkakuntaan sinulla on jotenkin erityinen suhde ja miksi?

– Tietysti Pariisiin. Siksi, että siellä olen viettänyt suurimman osan aktiivielämästäni ja tunnen sen kuin omat taskuni, olenhan kirjoittanut siitä kirjankin. Pariisi on työkaupunkina rasittava, sillä pienimmänkin asian tekemiseen menee paljon aikaa. Sitä pidetäänkin tytäryhtiöiden ja kirjeenvaihtajien keskuudessa vaikeimpana asemapaikkana lännessä. Mutta jos siellä saa viettää vapaa-aikaa, se on fantastinen paikka, jossa on tarjolla kaikkea herkuttelusta ja shoppailusta kulttuuririentoihin ja ihan mihin tahansa.

– Pariisissa voi vain flaneerata idyllisillä kaduilla, istahtaa välillä kahvilan terassille, seurata pariisilaiselämää, antaa silmän levätä kauniissa rakennuksissa ja imeä itseensä kaupungin ainutlaatuista atmosfääriä. Luojan kiitos historiallinen Pariisi on säilytetty niin, että kaupungin charmi on säilynyt. Kotikatuni Rue du Cherche Midi on niin vanha, että se mainitaan ”Kolmessa muskettisoturissa”. Sillä kadulla Aurinkokuninkaan musketöörit ratsastivat silloista kärrytietä pitkin Saint Germain des Prés’n luostariin. Jokainen rakennus huokuu historiaa ja jokainen katu huokuu tuhansia tarinoita. Ei siis ihme, että Pariisi on maailman matkailutilastojen ykkönen.

4. Mikä paikka on tehnyt sinuun aivan erityisen vaikutuksen ja miten?

– Strasbourg on minulle sellainen hyvän olon kaupunki, että siellä viettäisin todellakin mielelläni loppuelämäni. Päinvastoin kuin monet luulevat, se ei ole mikään tylsä EU-kaupunki, vaan kaunis ja tunnelmallinen kaupunki. Historiallisessa keskustassa on paitsi huikean hieno katedraali, myös 700 huolellisesti entisöityä keskiaikaista taloa. Viisaat kaupunginisät päättivät säilyttää ne 1960-luvulla juuri silloin, kun Suomessa kaikki vanha ja kaunis purettiin.

– Strasbourgin keskiaikainen keskusta – ”Petite France” – on kuin satukaupunki. Sen sokkeloista ja kanavien varrelta löytyy hurmaavia ”winstubeja”, joissa herkutellaan ja viihdytään.

5. Millainen on unelmiesi kylä tai kaupunki?

– Unelmieni kaupungissa on aina hyvä olla. Hyvän olon kaupungissa on elävä keskusta, jossa on runsaasti kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Kaupungissa täytyy olla idyllinen vanha keskusta, jonne tullaan viihtymään etenkin illalla. Rakennuskanta on niin kaunista ja niin harmonista, että siinä silmä lepää. Moderni on rakennettu vanhan keskustan ulkopuolelle. Betonilaatikoita ei ole pantu historiallisten rakennusten sekaan riitelemään arvokkaan vanhan rakennuskannan kanssa.

– Kaupungin keitaita ovat hyvin hoidetut vehreät puistot penkkeineen, patsaineen ja istutuksineen. Hyvin toimiva ratikka on erittäin tärkeä, sillä se tekee kaupungista helposti lähestyttävän ja toimivan. Siksi Euroopan kaupungeissa eletäänkin nyt ratikoiden renessanssia.

Lue myös:

Olli Keskinen sai uuden kipinän – ”Näin teimme Kummelia, näin tehdään kuntajuttua”