Mielipide
Mielipide: Näin rakennettiin asuntoja ihmisiä ajatellen – Helsinki näytti mallia
Vuosituhannen vaihteen jälkeen pääkaupungin asuntotuotanto on ollut yksipuolista, arvioi eläkkeellä oleva rakennusneuvos Olli Lehtovuori.
Ihmiset ovat erilaisia, niin myös heidän asumistarpeensa ja -toiveensa. Ja tarpeet ja toiveet vielä muuttuvat elämän varrella. Ihmislähtöisen asuntorakentamisen tunnusmerkki on asuma- ja asumismuotojen moninaisuus. Moninaisuus lisää asunnontarvitsijan mahdollisuuksia valita ja vaikuttaa omaan asumiseensa.
Helsinki näytti vuosituhannen vaihteessa mallia muillekin kasvukaupungeille hyvästä kaupunkisuunnittelusta. Kerrostalot olivat sopivia ihmisen ja Helsingin mittakaavaan. 1950-luvulla Ruskeasuolle rakennettiin laadukkaita tähtitaloja. Silloin syntyi Helsinkiin hyvää keskusta-asumista, kuten Ruoholahti ja talotyypeiltään monipuolisia asuntoalueita kuten Pikku-Huopalahti.
Pääosa suomalaisista arvostaa maanläheistä asumista, Viikki ja Malmin Sahamäki ovat asuntorakentamisen suhteen tiivistä ja matalaa, mikä on raskaan kerrostaloasutuksen ja isotonttisen omakotitaloalueen välimuoto.
Torpparinmäen länsiosan kaavoitus oli osaavaa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen pääkaupungin asuntotuotanto on ollut yksipuolista. Etupäässä on rakennettu korkeita kerrostaloja myös paikkoihin, jonne ne eivät sovi.
Maanläheistä asumista haluavat uuden asunnon ostajat joutuvat etsimään uutta kotiaan kaupungin rajojen ulkopuolelta. Kasvukaupunkien talotyyppivalikko on laihanpuoleinen. Puuttuu hansa-perinnekerrostalo, joka sopii muotonsa takia matalamman asutuksen lisärakentamiseen ja jonka lappeiden alle saadaan loft-asuntoja.
Puuttuu myös kerrostalon ja pientalon välimuodot sekä kaupunkimaiset pientalot, kuten seläkkäisrivitalo, jolla saadaan taloudellisia ja pieniä piha-asuntoja.
Vanhusväen osuuden kasvu tuo omat haasteensa asuntorakentamispolitiikalle. Pääosa vanhuksista on hyväkuntoista ja he haluavat elää elämisarvoista elämää asuinyhteisössään vuorovaikutuksessa nuorempien kanssa. Riittävät yhteistilat ovat tärkeitä. Helsingin Vallilan suurpihakortteli Kone ja Silta 1930-luvulta on hyvä esimerkki luontevan yhteisöllisyyden syntymistä tukevasta asumisratkaisusta.
Penkki sisääntuloaulassa on tarpeen ja grillauskatos yhteispihalla yhdistää!
Isompien asuntojen jaettavuus ja erillinen sivuasunto antavat mahdollisuuden perinteiseen kolmen sukupolven yhteisasumiseen, josta muistuttaa Vaarin kammari Seurasaaren Antin talossa.
Olli Lehtovuori
Ympäristöministeriön rakennusneuvos, eläkkeellä
Lue myös:
