Mielipide
Mielipide: Suomen tuleva menestys ja hyvinvointi perustuu koulutuksen tasoon
Lukemisen merkitystä on syytä korostaa entistä enemmän, kirjoittaa Tiina Arlin.
Yhteiskunta, jossa yhä useampi nuori ei ymmärrä lukemaansa riittävän hyvin, ei hallitse peruslaskutaitoja eikä pysty opiskelemaan jatko-opinnoissa ilman merkittävää tukea on tuhon oma. Suomen heikentyneet PISA-tuloksia ovat syystäkin herättäneet paljon keskustelua.
Kyse ei ole pelkästä kansainvälisestä vertailusta, vaan siitä, oppivatko lapsemme ja nuoremme ne tiedot ja taidot, joita elämässä, työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan.
Suomi on rakentanut hyvinvointinsa ja tulevaisuutensa osaamisen varaan, sillä meillä ei ole suuria luonnonrikkauksia, joiden varaan menestys ja kasvu rakentaa. Tärkein voimavaramme on ollut sivistys, koulutus ja halu oppia. Oppimistulosten heikkenemiseen ei pidä suhtautua olankohautuksella.
Koulun perustehtävä on opettaa. Sen vuoksi meidän on uskallettava arvioida kriittisesti myös viime vuosien kehitystä. Oppilaiden tulee oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan niin hyvin, että he pärjäävät seuraavalla luokka-asteella ja myöhemmin elämässä. Hyvät tavoitteet eivät yksin riitä, jos perustaidot jäävät puutteellisiksi.
Tarvitsemme kouluun työrauhaa, perinteisiä työvälineitä, enemmän lähiopetusta, opettajille mahdollisuuden keskittyä opettamiseen sekä riittävän korkean vaatimustason. Oppiminen vaatii myös ponnistelua. Lapsille ja nuorille ei tehdä palvelusta, jos heidän annetaan edetä luokalta seuraavalle ilman, että keskeiset tiedot ja taidot ovat hallussa.
Lukemisen merkitystä on syytä korostaa entistä enemmän. Jos lukutaito heikkenee, vaikeutuu samalla lähes kaiken muun oppiminen. Kirjat, tarinat, tietotekstit ja monipuolinen lukeminen kehittävät paitsi kieltä myös ajattelua ja kykyä ymmärtää ympäröivää maailmaa.
Keskustelussa keskitytään usein siihen, mitä koulussa tapahtuu. Yhtä tärkeää on kuitenkin tarkastella kotien roolia. Vanhempien kiinnostus lapsen koulunkäyntiin, läksyissä auttaminen ja lukemiseen kannustaminen näkyvät tutkitusti oppimistuloksissa. Koulun ja kodin välinen yhteistyö on yksi tärkeimmistä lapsen oppimista tukevista tekijöistä.
Pääkaupunkiseudulla monessa koulussa merkittävä osa oppilaista tulee perheistä, joissa suomi tai ruotsi ei ole kotikieli. Siksi vanhempien kielitaidon tukeminen on tärkeää myös lasten koulumenestyksen kannalta. Kun vanhemmat pystyvät seuraamaan koulun viestejä, keskustelemaan opettajien kanssa ja tukemaan lapsiaan koulutyössä, kaikki hyötyvät. Kielitaito vaikuttaa myös kotoutumiseen.
PISA-tulokset eivät ole syy etsiä syyllisiä mutta ne ovat punainen varoitusvalo, joka pakottaa miettimään sitä, mitä pidämme tärkeänä. Suomen menestys tulevaisuudessa riippuu meidän kyvystä palauttaa oppiminen, sivistys ja osaaminen jälleen koulutuspolitiikan keskiöön.
Tiina Arlin (kesk.)
Kaupunginvaltuutettu Vantaa
eduskuntavaaliehdokas Uusimaa
Lue myös:
