Yksi onnistujista tekoälyn vastuullisessa käytössä on Helsingin kaupunki

Kunnissa haetaan parhaillaan generatiivisen tekoälyn avulla parhaita hyötyjä ja toimintamuotoja. Myös säästöpaineet tekoälyn avulla ovat kovat. Voisiko toisen kuntaorganisaation onnistumisista saada ideoita omaan kehitykseen?

Tekoälyä hyödynnetään kunnissa jo monin tavoin, mutta osaaminen ja onnistuminen jakautuvat vielä. Tekoälyllä on onnistuttu tehostamaan rutiineja, mutta kokeilut ja pilotit eivät useinkaan etene skaalautuviksi käytännöiksi.

Tekoälyn muuttuva säätely työllistää, ja riskit huolettavat. Työn arvoa ei ole monessakaan organisaatiossa kyetty vielä uudistamaan. Onnistujia ovat usein isommat organisaatiot, mutta pienikin voi olla ketterä.

Yksi onnistujista on Helsingin kaupunki, joka haluaa käyttää tekoälyä vastuullisesti ja eettisesti, ja toimia suunnannäyttäjänä muille. Kaupunki kouluttaa ja tukee tekoälyn hyödyntämistä systemaattisesti ja jakaa avoimesti hyviä käytäntöjään, kokeilujaan ja toimintamallejaan kenelle tahansa hyödynnettäväksi. Myös Kauppalehti on nostanut Helsingin maailmanlaajuisesti merkittäväksi tekoälyn hyödyntäjäksi.

Helsingin kaupunki on oiva esimerkki ja yhteistyökumppani myös Työsuojelurahaston tukeman ja Haaga-Helian toteuttaman hankkeen ReiluAI - Tekoäly ja yhdenvertaisuus työyhteisöissä työssä. ReiluAI edistää tekoälyn yhdenvertaista ja eettistä käyttöä asiantuntija- ja tietotyössä kestävällä ja osallistavalla tavalla.

Haastattelin Helsingin kaupungilta hankepäällikkö Ville Melonia, joka on edistänyt tekoälyn kokeilemista kaupungin työntekijöiden tunnistamien ongelmien ratkomisessa. Kaupungin sisäisiä innovaatioita on kehitetty Kokeilukiihdyttämössä jo vuodesta 2019 asti.

Ville Melonin mukaan Helsingin kaupungilla on tekoälyn hyödyntämiseen tarjolla monipuolisesti tukimekanismeja kuten tekoälysparrausklinikoita, joissa työntekijät voivat saada sisäistä konsultaatiota tekoälyratkaisujen käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä. Jokaisella toimialalla on omia digikehittämisyhteisöjä ja tukitiimejä, jotka auttavat tekoälyn käyttöönotossa ja kehittämisessä.

Kaupungilla on koko Suomenkin tasolla erittäin laaja ja monipuolinen tekoälykoulutustarjonta, mukaan lukien tekoälyn perusteet ja syventävät opinnot, joita on tarjolla myös muiden kuntien käyttöön. Koulutuksiin on osallistunut jo tuhansia työntekijöitä.

Kokeilutoiminnan lähtökohtana on työntekijöiden yhdenvertaisuus. Kuka tahansa voi tehdä ehdotuksia tekoälyn avulla kehitettävistä työtehtävistä, saada tukea oman ideansa edistämiseen ja osallistua kehittämistoimintaan kokeilukiihdyttämössä. Ehdottaminen ei edellytä tekoälyosaamista, vaan siihen on saatavissa tukea.

Tekoälykokeiluissa hyödynnetään kaupungin tekoälyn periaatteita, joissa huomioidaan yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys. Kokeiluihin on osallistunut monipuolisesti eri sukupuolia ja taustoja edustavia työntekijöitä eri toimialoilta. Tekoälyn käyttöönotossa huomioidaan erilaiset osaamistasot ja käyttötottumukset ja tekoälyn käytön yhdenvertaisuudesta käydään keskustelua työntekijöiden kanssa.

Kokeilukiihdyttämön pääkohderyhmä ovat Helsingin kaupungin työntekijät, mutta myös yritykset voivat osallistua kokeilujen toteutukseen. Tekoälyprojekteissa käytetään prosesseja ja DEDA-työkalua (Data Ethics Decision Aid) eettisyyden arviointiin ja syrjivien vinoumien ehkäisyyn. Kaikki kokeilukiihdyttämön kokeilut ja niiden tulokset ovat julkisia ja kokeilijan työkalupakki ja ABC-opas ovat avoimesti saatavilla kaupungin sivuilla.

Kokeiluissa on kehitetty monin eri tavoin kaupunkilaisten palveluja, niiden saatavuutta ja toimivuutta. Kehittäminen on koskenut laajalti eri toimialoja ja kehitetty on esimerkiksi työn- tai vuokra-asunnon hakua, kirjastotoimintaa, nuorten liikkumista tai maahanmuuttajien tiedonsaantia. Tekoälyä on hyödynnetty esimerkiksi monikielisissä videoissa, käännöksissä ja resurssien allokoinnissa.

Palvelujen kehittämisen keskiössä on ihmisten hyvinvointi. Esimerkiksi nuorten mielenterveyden edistäminen on ollut yksi näkökulmista. Meloni mainitsee yhtenä vaikuttavimmista kokeiluista hoitajien työkuormituksen kasvun hiljaisten signaalien selvittäminen heidän työhyvinvointinsa edistämiseksi ja loppuun palamisen estämiseksi.

Iso osa kokeiluista tähtää palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuuteen ja siten reiluuteen. Tekoäly- ja optimointitiimin vetäjä Pasi Raution mukaan asukkaiden luottamuksen saavuttaminen tekoälypalveluissa on oleellista. Tekoäly julkisissa palveluissa toimii samalla vastuullisuuden, avoimuuden ja turvallisuuden periaatteella kuin kaupungin kaikki muukin toiminta. Kunnissa myös tietoturvallisuuskysymykset ovat erityishuomion kohteena. Esimerkiksi koulumaailmassa ne voivat olla haasteellisia ja niihin on suhtauduttava vakavasti.

Harvalla organisaatiolla on vielä systemaattisia käytänteitä kokeilujen skaalaamiseksi, joten Helsingin kaupungin monipuolisiin toimintamalleihin kannattaa tutustua.

Melonin mukaan Helsingin kaupungilla jokainen toimiala johtaa itse omaa kehittämistoimintaansa ja tekee päätöksiä siitä, mitkä kokeilut viedään tuotantoon. Tukitiimi ja ”kokeilukummit” auttavat kokeilijoita ja johtoa arvioimaan kokeilujen jatkokehitystä, mutta resurssipula ja kehitysjonot voivat viivästyttää hyvienkin kokeilujen käyttöönottoa.

Kaupungin nettisivuilta löytyy ilmaisesti ladattavissa olevia oppaita kokeilevaan kehitystoimintaan ja kokeilujen skaalaamiseen sekä helposti täytettäviä pohjia hankkeiden arvioimiseen ja skaalauksen tueksi.

Skaalattavaksi soveltuvista ratkaisuista löytyy kuvauksia ja arvioita esimerkiksi siitä, kuinka helppo ratkaisu on toteuttaa, kuinka suuri vaikutus on asiakkaalle tai mitä hyötyjä voidaan saavuttaa.

Myös innovaatiotoimintaan löytyy tukimateriaalia. Kaupungin nettisivuilta vapaasti ladattavissa oleva opas Innovaatiotoiminnan ABC työntekijöille on hyödynnettävissä työyhteisön innovaatioiden edistämisessä. Meloni on käyttänyt materiaalia tukena esimerkiksi koulutuksissa keskijohdolle tai hr-työntekijöille.

Avoimuus ja jatkuva kehittäminen toiminnan ytimessä

Toimintamallit on kuvattu ja niihin löytyy opastusta, mutta Meloni korostaa, että kyse on jatkuvasta oppimisprosessista. Toimintaa seurataan ja kehitetään koko ajan. Vertaisoppimista edistetään yhteisillä tapaamisilla oppien ja kokemusten jakamiseksi.

Yrityskumppanit osallistuvat yhteistyöhön ja oppivat yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa, mikä hyödyttää molempia osapuolia. Jokainen kokeilu dokumentoidaan ja julkaistaan kokeilugalleriassa, jossa näkyvät kokeilun nimi, tekijät ja opit. Näin varmistetaan avoimuus ja tiedon jakaminen myös muille organisaatioille.

Jokaisesta kokeilukiihdyttämöstä kerätään osallistujilta ja yrityskumppaneilta oppimiskokemukset ja palaute. Palautteessa korostuu vertaisoppiminen ja mahdollisuus viedä omia ideoita käytäntöön, mutta myös prosessin kuormittavuus ja kehittämistarpeet nousevat esiin.

Muista kunnista Helsingin kaupunki on vaihtanut kokemuksia kokeilutoiminnan tukemisesta ja skaalaamisesta erityisesti Espoon kanssa. Lisäksi muita kuntia ja julkisen sektorin organisaatioita on ollut yhteydessä Helsinkiin, koska kaikki kokeilut ja raportit ovat julkisia.

Helsingin kaupunki on mukana myös digitalisaation ja tekoälyn tulevaisuuden ennakointityössä, jossa tarkastellaan teknologian, lainsäädännön ja yhteiskunnan muutoksia sekä niiden vaikutuksia kaupungin toimintaan.

Ennakointityötä tehdään pestel-mallilla, jossa tarkastellaan teknologian, politiikan, talouden, yhteiskunnan, ympäristön ja lainsäädännön muutoksia. Ennakoidaan esimerkiksi EU-lainsäädännön vaikutuksia palvelutuotantoon tai sitä, miten generatiivinen tekoäly muuttaa kuluttajakäyttäytymistä ja tiedonhakua. Ihmiset eivät välttämättä enää tule esimerkiksi kaupungin sivuille etsimään tietoa, vaan kysyvät tekoälyltä ja luottavat tekoälyn tarjoamaan tietoon.

Ekologiset näkökulmat ovat mukana kaikessa kaupungin digitalisaatio- ja tekoälytyössä. Melonin mukaan esimerkiksi tekoälyn ympäristöllistä hintaa, energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä arvioidaan, ja aiheesta on järjestetty digipäivien teemoja.

Sosiaalisista näkökulmista keskiössä on työntekijöiden yhdenvertaisuus tekoälyn käytössä, sillä tekoäly on yksi työkalu muiden työkalujen joukossa. Keskustelua herättävät myös esimerkiksi tekoälyagentit ja tekoälyn tuleminen työkaveriksi, ja siten myös johtamisen muutos ja algoritminen johtaminen.

Helsingin kaupunki on siis mukana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Tekoäly ja yhdenvertaisuus työyhteisöissä (ReiluAI) -hankkeessa, joka edistää tekoälyn yhdenvertaista ja eettistä käyttöä asiantuntija- ja tietotyössä kestävällä ja osallistavalla tavalla.

Myös ReiluAI–hanke tarjoaa työpaikoille käytännönläheisiä, helposti saatavilla olevia keinoja ja työkaluja, jotka tukevat reilujen tekoälykäytäntöjen kehittämistä ja työntekijöiden osallisuutta tekoälyn aikakaudella. Hankkeen päärahoittaja on Työsuojelurahasto.

ReiluAI työstää sisältöjä ja käytännön työkaluja työyhteisöjen käyttöön, kuten itsearviointityökalua, jonka avulla työntekijät ja organisaatiot voivat tarkastella tekoälyn käyttöään eettisyyden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

ReiluAI työstää myös interaktiivista käsikirjaa, artikkeleita ja blogeja tukemaan tekoälyä reilua käyttöä sekä podcast- ja videosarjoja, joissa asiantuntijat pohtivat tekoälyn vaikutuksia työelämään.

Tekoäly ja yhdenvertaisuus työyhteisöissä (ReiluAI): Tässä linkki hankkeen sivuille

Eija Kärnä

KTT, lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tekstiä muokattu 19.8. kello 19.07, muokattu otsikkoa ja lisätty loppuun linkki hankkeen sivuille.

Lue myös:

Yhteistoimintamenettely voi olla pelätyn pahan sijaan normaali työkalu