Työpaikkauutiset
Miten on toimittava, jos kunnanjohtajaksi hakeva ei halua nimeään julkisuuteen?
Kunnissa voi herätä kysymyksiä ja toiveita sen puolesta, että osa kunnanjohtajaksi hakeneista jätettäisiin pimentoon.
Myös sellaista voidaan kunnan puolesta haluta, että nimiä ei julkaistaisi heti haun päätyttyä, vaan esimerkiksi sitten, kun suunnitteilla oleva toinen hakukierros on tuonut lisää nimiä.
Nämä asiat ovat olleet esillä Kuntalehden toimituksessa tänäkin vuonna.
Suhteellisen yleinen pyyntö on se, että media ei nimeäisi henkilöitä, jotka ovat virkaa hakiessaan esittäneet ei nimeä julkisuuteen -toiveen. Kunnasta voidaan välittää hakijoiden toiveet medialle, mutta samalla on toimittava tietopyynnön mukaisesti.
– Toimituksellinen työ, eli sen arvioiminen julkaistaanko tietoa mediapalvelussa vaiko ei, ei ole viranomaisen tehtävä vaan toimituksen, Kuntaliiton johtava juristi Ida Sulin sanoo.
Viranomaisen on annettava tiedot kunnanjohtajaksi hakeneista, kun niitä tietoja pyydetään, mukaan lukien median pyynnöt.
Toimittajan oikeudet
Julkisuuslain 7.1 §:n mukaan "Viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä."
– Tämä tarkoittaa, että viranomaiselle saapuneet hakemukset tulevat julkisiksi, kun ne ovat saapuneet viranomaiselle, pois lukien mahdolliset salaiset osiot. Tietopyynnön johdosta viranomaisen on annettava julkiset viranomaiset asiakirjat tiedon pyytäjälle.
Lailla pyritään edistämään avointa yhteiskuntaa.
– Julkisuuslaki perustuu vahvasti viranomaistoiminnan läpinäkyvyysperiaatteeseen ja siihen, että toimittajilla on laaja oikeus päästä käsiksi viranomaisen asiakirjoihin.
Lue myös:
