Anssi Honkanen paljastaa kolme keinoa hallita esiintymisjännitystä

Kun kuulija laittaa silmät kiinni tulee olo, että on saapunut kotiin, jossa sinua kuunnellaan.

Anssi Honkanen on kouluttaja, viestintäasiantuntija, vaikuttavan audioviestinnän kehittäjä, joka on luonut Suomessa ison uran radiotoimittajana.

Nykyisessä roolissa Bauer Medialla Honkanen toimii audioviestinnän asiantuntijana ja kouluttajana. Kun viestiminen on yksi tärkeimmistä asioista elämässä, ei ihme, että Honkanen puhuu intohimosta.

Hän yrittää auttaa ihmisiä oivaltamaan sen, miten me saamme muutosta aikaan viestimällä.

– Että pystyn omalla intohimolla oivalluttamaan myös muita. On niin sairaan kiehtovaa, mitä viestiminen sisältää: innostusta ja oivallusta.

Anssi Honkanen on ollut kaksikymmentä vuotta radiopersoonana. Kiehtovaksi taustan tekee se, että Honkanen ei oikeasti ole ikinä ajatellut olevansa hyvä radiojuontaja. Uravalinta ei niin sanotusti ollut tähtiin kirjoitettu.

– Mut ajoi radioon enemmän musiikin tekemisen historia. Vuosien myötä ymmärsin, että omassa tavassa puhua ja olla on jotain, mikä vaikuttaa.

Honkanen on työskennellyt useissa tunnetuissa radio-ohjelmissa eri kanavilla. Hänet muistetaan NRJ:stä Aamupojat-ohjelmasta ja Radio Novan Iltapäivästä. Väliin mahtuu myös radiopersoonan työ The Voicella.

– Olen valtavan ylpeä omassa urassani siitä, että moni pystyy tekemään yhden menestystarinan. Se, että on pystynyt tekemään (sen) kaksi kertaa, kielii siitä, että työssä ja viestimisessä on joku jännä punainen lanka, vaikka kohderyhmät ovat vaihtuneet.

Aiheeseen liittyvään podcastiin pääset tästä:

Mitä ihmiset tarvitsevat?

Kun radiogurun kanssa keskustelee, löytyy punainen lanka lopulta aika helposti.

– Jos pidät juhlapuhetta tai viestit työpaikalla, aika usein mietitään, että mä haluan nyt sanoa tän. Punainen lanka on aina ollut mulla enemmän se, mitä nuo ihmiset just nyt tarvitsee. Miten viestimällä päästään siihen lopputulokseen, että ihmiset ei koe tätä ajanhaaskauksena vaan lahjana.

Ensimmäinen ja tärkein Honkasen teesi on tässä: Kun haluaa vaikuttaa viestintään, kannattaa miettiä, teenkö tätä omista lähtökohdistani vai teenkö tätä kuuntelijan lähtökohdista. Silloin olet jo valtavan pitkällä.

Nykyään Honkanen työskentelee Bauer Median audioviestinnän asiantuntijana ja kouluttajana.

Koulutettavina on esimerkiksi radiopersoonia. Koulutuksen aiheena voi olla vaikkapa se, miten aika käytetään, kun on 2–3 minuuttia spiikkiaikaa: miten tehokkaasti aika käytetään, että teho on mahdollisimman hyvä.

Viestiminen ei todellakaan ole pelkkää tekniikkaa vaan se on myös psykologiaa.

– Kun puhutaan viihdyttäjistä, puhutaan valtavasti epävarmuuksista. Kapasiteettia olla loistava olisi kyllä, mutta et osaa tai pysty käyttämään sitä.

Viestinnän ammattilaisen mielestä taustalla saattaa olla epävarmuuksia ja luonnollinenkin kysymys siitä, mitä ne musta ajattelee.

– Mun tehtävä on hakea sitä fokusta, sitä pystyvyyden tunnetta. Saadaan toimintakyky ja taidot kuntoon ja loistava lopputulos.

Miltä tuntuu olla oma itsensä?

Vaikuttavan viestinnän ytimessä mennään koko ajan enemmän kuuntelijan tunteisiin. Anssi Honkanen puhuu niin kuin opettaa. Kuuntelija tuntee olevansa tärkeä. Hei tuo tyyppi haluaa tietää, mitä minä ajattelen, miettii toimittajakin.

– Pohdi aina, miltä siitä ihmisestä, joka kuuntelee sua ja on sun seurassa, tuntuu olla oma itsensä. Ei ole mun keksimä lause, mutta pysäytti aikoinaan täydellisesti. Kun olen tässä viestintätilanteessa, miltä tuosta toisesta ihmisestä tuntuu olla oma itsensä, kertaa Honkanen.

– Kaikki on olleet siinä tilanteessa, että ei ole tuntunut hyvältä, tunnetaan epävarmuutta. Tunnetaan olevamme vähän alemmalle tasolla kuin toinen. Että sä saat toiselle ihmiselle voimaantuneen tunteen, se aukaisee kaikki kanavat, poistaa kaikki defenssit. Oli aivan tajunnan räjäyttävä ajatus, kun tämän tajusin. Anssi Honkasen mielestä yksi viestinnän isoista ongelmista johtuu siitä, että viestinnän taitoa pidetään itsestäänselvyytenä. Osa meistä oppii kuitenkin puhumaan jo hyvin nuorena.

– Tosi moni meistä syyllistyy ajatukseen, että kun puhutaan, se viestintä automaattisesti alkaa vaikuttaa. Oikeasti viestintä vaikuttaa siinä vaiheessa, kun aletaan miettiä sitä, miten se viestintä vaikuttaa juuri tähän yleisöön.

Luottamus ja osallisuus

Palataan viestinnän perussäännöstöön ja siinä kohtaan yksi eli luottamus. Miten puhujana olisi syytä olla kuulijoiden ja toisten ihmisten kanssa, että he tuntisivat luottamusta.

– Yleisö peilaa jatkuvasti sun elekieltä, oletko teennäinen, luonnollinen, yliyritätkö. Ymmärrän, että se on vaikeata, kun jännittää. Jos pystyt luomaan mielikuvan, että olet rento, luonnollinen, ystävällinen ja empaattinen, avaa se maaperän, huolimatta siitä, ketä on yleisössä.

Kohta kaksi on osallisuuden tunne. Jos pystytään luomaan osallisuuden tunne, ihmisillä on paljon turvallisempi olo. Tätä voi toteuttaa vaikkapa puheen keskellä kyselemällä ihmisiltä kommentteja, nostamalla yleisössä olevia ihmisiä esiin.

– Ei ole kyse minusta puhujana, vaan yhteisestä merkityksestä, mitä me yhdessä rakennetaan. Kaikki, mihin ihminen on osallinen, kiinnostaa häntä enemmän kuin jos joku toinen kuuluttaa yläpuolelta.

Osallistaminen on hyvä idea myös esiintyjän näkökulmasta, jos esimerkiksi jännittää. Vuorovaikutus laukaisee omaa jännitystä. Ja luohan se myös tunnetta, että asioita tehdään yhdessä ja yleisöllä on väliä.

Oletko ikinä jännittänyt esiintymistä? Honkanen nauraa kysymykselle tai ehkä itselleen.

– Olen kova jännittäjä. Harjoittelu on auttanut siihen, mitä jännitykselle voi tehdä.

Se voi olla joko lamaannuttava tai energiaa ja voimaa tuova tunne. Se, miten siihen jännitykseen suhtautuu, ratkaisee. Sitä kutsutaan luottamukseksi.

Tämähän olisi ihan mahtava paikka asettua sellaiseen ylätasoon, että minä olen kaiken jännityksen yläpuolella!

Yksi ihan arkinen keino on se, että ennen esiintymistä jättää pois kofeiinin.

– Tosi iso osa esiintymisjännityksen käsittelyssä on suhtautumista. On hyvä muistella, miltä se tuntui, kun nautti. Tarkkaile sitä, miten itse suhtaudut kun muut ihmiset puhuu. Yleisö on paikalla ja kuuntelee sua.

Lähtökohtaisesti yleisö on sun puolella, uskoo Honkanen.

Kikkakakkonen on se, että otetaan kylmä vesilasi käteen ennen keikkaa. Kolmonen on sitten hengitysharjoitus. Kävelyllä käyminen auttaa, että saa kropan liikkeelle ennen esiintymistä.

Yhteyden muodostaminen

On tutkittu sitä, että ihmiset reagoi enemmän siihen, miten viestitään kuin mitä viestitään.

Unohdetaan helposti se, mikä kuulijakuntaan vaikuttaa ennen itse asiaa: Millainen energia susta tulee, onko tuo ihminen uskottava, tai luotettava. Vaikuttava viestintä lähtee yhteyden muodostamisesta.

– Kuntamaailmassa, jossa viestintä on valtavan isossa roolissa, kriittisiä tilanteita on varmaan todella paljon. Ihmiset saattaa kokea hyväksikin tarkoitettua viestintää uhkana.

Jos halutaan vaikuttavaa viestintää, poistetaan se uhka luomalla tunne, että ”olen viestijänä, puhujana sinun puolellasi”. Parhaimmillaan tähän lisätään yleisön osallistaminen, toisen ihmisen mielipiteen kysyminen.

– Kun yhteys lähtee muodostumaan, maaperä sille, että pystyt tuomaan omia näkemyksiä alkaa muuttua sellaiseksi, että viestintä todella vaikuttaa.

Tunneilmaston ja luotettavuuden kannattaa olla kunnossa ennen kuin alkaa myymään omaa viestiään.

Honkanen ottaa esimerkiksi valtuuston kokouksen, jossa on esillä vaikea asia. Mitä valtuusto tai muu yleisö tarvitsee juuri silloin?

– Puhutaan aiheesta, joka ei ole kenellekään mieleinen. Voisin kuvitella, että puheenvuoroa suunniteltaessa sana turvallisuudentunne on isolla boldattu. Siitä huolimatta, että puhutaan vaikeista asioista, yleisö voi luottaa siihen, että asiat on pohdittu jokaiselta kantilta ja ihmisten hyvää ajatellen. Haastavankin viestinnän seurauksena voi olla turvallista ja luottamuksellista tunnetta.

Aika moni kriisiviestintään kuuluva tilanne menee pieleen, kun ei ole otettu huomioon, miten ihmiset tuntevat kuullessaan sanat, joilla asia kerrotaan.

Armoa voi ja saa antaa

Vaikuttavan viestinnän kouluttaja Anssi Honkanen odottaa esiintyjiltä valmistautumista ja sitten kuitenkin armollisuutta.

– Ollaan aivan liian kriittisiä omasta esiintymisestä. Ajatellaan, että kun me esiinnytään, se on maailman tärkein ja pysäyttävin hetki. Armon antaminen on sitä, että sillä ei ole loppujen lopuksi kauheasti väliä onko tämä nyt seiskan suoritus vai yhdeksän puolen suoritus. Sillä on väliä enemmän sulle kuin sille yleisölle.

Honkanen tietää, että kun kantaa vastuuta ja kunnianhimoa omasta esiintymisestä, ollaan jo aika pitkällä.

– Kun viestintätilanteet on käynnissä, ei silloin tarvitse murehtia, meneekö se täydellisesti. Kun mietit sitä, mitä yleisö tarvitsee, olet jo mestariviestijän tiellä.

Kun ihminen ammatikseen esiintyy ja valmentaa muita, tulee ajatelleeksi, että omat mokat ovat aika vähissä. Pakko kysyä, tuleeko mitään mokia siviilielämässä?

– Ei ikinä. Olen saavuttanut täydellisyyden tason, nauraa Honkanen jo lähes vedet silmissä.

– Viestinnän ammattilaisuudesta on se etu, että tunnistan oikein hyvin, mikä menee vihkoon. Jos kysyisit mun vaimolta, en olisi kotona viestinnän guru.

Lue myös:

Työelämään perehtynyt psykologi kertoo, mistä tietää, mikä on tervettä kriittisyyttä