Uutiset
Asiasta tietävät kunnat kertovat, minkä takia asunnottomuus kasvaa hurjalla tahdilla
Näissä kaupungeissa synkkä ilmiö on voimistunut eniten Suomessa.
Asunnottomuus kasvoi Suomessa vuonna 2025 enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kasvu oli ennätyksellinen sekä prosentuaalisesti että henkilömäärältä mitattuna. Viime vuonna asunnottomia oli 99 kunnassa. 57 kuntaa jätti vastaamatta asunnottomuuskyselyyn.
Nämä tiedot selviävät Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varken julkaisemasta tuoreesta selvityksestä.
Asunnottomien määrä nousi lähes kaikissa suurissa kaupungeissa ja myös monessa keskisuuressa kaupungissa.
Vuonna 2025 Suomessa oli yhteensä 4 579 yksinelävää asunnotonta, mikä on 773 enemmän kuin edellisvuonna.
Viidennes (979 asunnotonta) yksinelävistä asunnottomista oli Helsingissä.
Yksineläviä asunnottomia oli Helsingin jälkeen eniten Tampereella (468 asunnotonta), Turussa (467 asunnotonta), Espoossa (447 asunnotonta) ja Vantaalla (384 asunnotonta).
Seuraavina tällä listalla ovat Jyväskylä (154 yksinelävää asunnotonta), Oulu (140), Kuopio (132), Lahti (129), Joensuu (96), Vaasa (92), Kotka (80) ja Pori (79), Rovaniemi (74) ja Seinäjoki (60).
Kotkasta kerrotaan, että valtion asumistukien muutokset näkyvät noin 50 000 asukkaan kaupungissa Kymenlaaksossa häätötilastoissa ja asumisepävarmuuden lisääntymisenä.
Tilanteen parantamiseksi alueen asumisneuvojat ovat verkostoituneet ja tekevät yhteistyötä.
Asunnottomuustyöryhmä kokoontuu säännöllisesti. Ensisuojan suunnittelu käynnistyi syksyllä, ja tällä hetkellä odotetaan tarvittavien lupien myöntämistä. Lisäksi Kotkasta kerrotaan selvityksen mukaan, että tilat ovat valmiit käyttöönottoon.
Isoa nousua Helsingissä
Pitkäaikaisasunnottomia oli marraskuussa 2025 yhteensä 1 306 Suomessa. Määrä kasvoi 29 prosenttia edellisvuodesta.
Suurissa kaupungeissa pitkäaikaisasunnottomuus nousi kaikissa muissa paitsi Kuopiossa, Oulussa ja Espoossa, joissa määrä väheni tai pysyi lähes ennallaan.
Eniten asunnottomuus nousi Helsingissä, jossa asunnottomia oli 193 enemmän kuin vuonna 2024.
Huomattavaa nousua oli myös Vantaalla (115) ja Tampereella (77). Vantaan asunnottomien lukumäärän noususta osa saattaa selittyä aiempaa laajemmasta tietolähteiden käytöstä asunnottomuuslaskennassa, mutta myös todellista nousua on havaittavissa, selvityksessä kerrotaan.
Muutokset sosiaaliturvassa näkyvät
Asunnottomuuskyselyn mukaan asunnottomuuden nousuun vaikuttavat useat tekijät. Kyselyyn vastanneet kunnat ilmoittivat sosiaaliturvaa koskevat muutokset ja elinkustannusten nousun syiksi asunnottomien määrän kasvuun.
Myös asumiskustannusten nousu sekä epäsuhta vuokratason ja Kelan hyväksymien asumismenojen välillä nousi esille syinä asunnottomuuden nousuun.
Esimerkiksi Lahdesta kerrotaan selvityksessä, että asunnottomuuden kasvuun suurin vaikutus lienee ollut sosiaaliturvaan tehdyillä heikennyksillä yhdistettynä kiristyvään taloustilanteeseen ja hintojen nousuun sekä kasvavaan työttömyyteen.
Vaikka Lahdessa on vapaata vuokra-asuntokantaa, ei edullisia asuntoja enää ole jäljellä, sillä myös aiemmin vaikeasti vuokrattavat, heikkokuntoiset ja kaukana Lahden keskustasta sijaitsevat asunnot ovat täyttyneet.
Asunnottomuuden uhka ja asunnottomuus koskettaa aiempaa suurempaa joukkoa, Lahdesta kerrotaan.
Suomessa oli selvityksen mukaan 68 asunnotonta perhettä viime vuonna.
Asunnottomia lapsiperheitä oli eniten Espoossa, Helsingissä, Vaasassa ja Tampereella.
Esimerkiksi Espoossa oli 14 asunnotonta perhettä, joissa oli 27 lasta.
Myös Espoosta kerrotaan, että talouden heikko tilanne, sosiaaliturvaa koskevat muutokset, työttömyyden kasvu ja pitkäaikaistyöttömien määrän voimakas kasvu näkyvät vuokranmaksun ongelmina ja suurina häätöjen määrinä muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
Lisää kaupunkien näkemyksiä: Varken selvitysraportti
Lue myös:
