Uutiset
Biokaasubuumi näkyvissä - Pohjois-Suomen suurin biokaasulaitos Ranualla
Suomessa rakenteilla yli kymmenen suurta biokaasualitosta. Ranualla on avautunut ensimmäinen viljelijöiden suuri yhteishanke.
Suomessa näyttää olevan käynnissä biokaasubuumi, ainakin mikäli maa- ja metsätalousministeriä kuuntelee.
- Suomessa on rakenteilla yli kymmen suurta biokaasulaitosta, joista uusin on tämä Ranuan laitos. Merkittävää on se, että tämä on paikallisten maanviljelijöiden yhteishanke, joka samalla parantaa tilojen kannattavuutta, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Ministeri vihki käyttöön Pohjois-Suomen suurimman biokaasulaitoksen Ranualla keskiviikkona 18.2.2026. Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n osakkaina on 21 paikallista maanviljelijää.
Tilaisuudessa paikalla ollut Arlan Pohjois-Suomen tuottajista vastaava Tuija Linjakumpu näkee laitoksen ja sen toimintamallin luovan uskoa maatalouden tulevaisuuteen.
- Uskon, että tämä rohkaisee muitakin viljelijöitä Suomessa panostamaan biokaasuun ja yhteishankkeisiin. Monen suuren biokaasuhankkeen takana on viime aikoina ollut suuryrityksiä tai ryhmä maatalouden ulkopuolisia sijoittajia.
Ranuan biokaasulaitoksen 21 osakkaasta yhdeksän on Arlan tuottajaa. Biokaasulaitos on maksanut noin kuusi miljoonaa euroa, ja rakentamiseen on kanavoitu ympäristöministeriön kautta valtiotukea noin 4,1 miljoonaa euroa.
Kiuruvedelle rekkaruuhkaa
Ranulla on Pohjois-Suomen suurin biokaasulaitos, mutta Kiuruvedellä pannaan paremmaksi. Siellä nimittäin on otettu käyttöön Raunaakin suurempi Suomen suurin biokaasulaitos, jonne ajetaan lantaa karjatiloilta eri puolilta Pohjois-Savoa.
Viikoittain Kiuruveden laitoksella purkaa lastejaan jopa 200 säiliörekkaa. Kiertokulku hyödyttää myös tilallisia. Tilalliset eivät ole osakkaita, mutta ne saavat lannoitteita vastineeksi karjanlannasta.
- Tiloja on mukana lannantoimituksessa noin 120 kappaletta, kertoo yrityksen kehityspäällikkö Robert Harmoinen.
Suomen Lantakaasu Oy:n yli 80 miljoonaa euroa maksaneen laitoksen takana ovat Valio ja St1:n omistama Biokraft, joka tuottaa nesteytettyä biokaasua noin 125 gigawattituntia vuodessa.
Yhteinen kiertokulku
Ranuan biokaasulaitos käsittelee noin 23000 tonnia tiloilta toimitettavaa lantaa.
-Lanta viipyy reaktorissa noin 60 vuorokautta, jolloin siitä saadaan biokaasua. Jäännös muuttuu lannoitteeksi, jota toimitetaan osakastiloille, kertoo maanviljelijä ja kaasuyhtiön hallituksen jäsen Olli Niemelä Ranualta.
Niemelälle yhteistyö on konkreettisesti hyödyllistä ja hän on nähnyt laitoksen synnyn alusta lopputuotteisiin. Niemelän omalla maitotilalla on 50 lypsävää. Hänellä on biokaasulla käyvä henkilöauto. Hän on ollut mukana laitoksen rakentamisessa.
Kunta aktiivinen
Arlan Linjakumpu kiittelee kuntaa yhteistyöstä: mukana olemisesta alusta lähtien, nopeasta tontin osoittamisesta ja tiestöstä huolehtimisesta.
-Ymmärsimme nopeasti, miten tärkeä tämä on maaseudun eloonjäämisen kannalta. Samalla kuntalaiset saavat paikallista puhdasta polttoainetta, sanoo Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila.
-Biokaasun läpimuroa on odotettu maaseudulla jo vuosikymmenet. Nyt se on tapahtumassa, sanoo puolestaan ProAgria Pohjois-Suomen johtaja Vesa Nuolioja.
Huomattavat säästöt
Ranuan biokaasulaitos tuottaa biokaasua lehmän lannasta, jota saadaan osakkaiden tiloilta noin 23000 kuutiota vuodessa. Yksi lehmä tuottaa 20-25 kuutiota lantaa vuodessa.
-Osakkaat saavat tuntuvimman hyödyn siitä, että lehmänlanta kierrätetään puhdistettuna lannoitteena tilojen pelloille. Näin heidän ei tarvitse ostaa juurikaan kemiallisia lannoitteita. Säästö on huomattava, sanoo Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n toimitusjohtaja Mika Impiö.
Lisäksi biokaasuyhtiö saa rahaa myymällä biokaasua ranualaisille autoilijoille. Kalliin sähkön aikana tammikuussa biokaasusta on tehty sähköä, jota on myyty valtakunnan verkkoon.
-Tavoitteena on, että viljelijät saavat jossakin vaiheessa yhtiöstä myös osinkoa, mahdollisesti parin vuoden kuluttua, Impiö kertoo.
Suunnitteilla laajennus
Ranuan laitos on saanut viranomaisilta luvan käsitellä lannan lisäksi muuta materiaalia, kuten ruhoa ja elintarvikkeeksi kelpaamatonta kalaa mädätysprosessissaan.
Impion mukaan suunnitteilla on laitoksen laajentaminen, jolloin lantamäärä nousisi aluksi 32000 kuutioon vuodessa. Myöhemmin se voisi nousta jopa 60000 tonniin vuodessa.
Tällä hetkellä laitos tuottaa noin seitsemän gigawattituntia energiaa vuodessa, mikä vastaa noin 600000 litraa dieselpolttoainetta. Se vähentää kasvihuonekaasuja jopa 90 prosenttia verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.
Lue lisää puhtaan siirtymän vauhdittumisesta: Miljardi-investointeja vedyn ympäriltä