Uutiset
Ehdotus Vantaan yhdistämisestä Helsinkiin herättää positiivisia ajatuksia
Vantaan valtuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen kertoo ehdotuksensa saaneen asukkailta hyvää palautetta. Helsingin valtuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma pohtii, millaisessa tilanteessa liitosasia olisi ajankohtainen.
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok.) tiesi tarttuvansa herkkään aiheeseen ehdottaessaan kotikaupunkinsa yhdistämistä Helsinkiin.
Rokkasen ehdotus nousi esiin Helsingin Sanomien jutun kautta. Liitosajatus on selvästikin kiinnostanut ihmisiä, hän sanoo.
– Ehdotuksesta on tullut tosi paljon positiivista palautetta, alueen asukkailta ja yrityksiltä.
Positiivista palautetta on annettu liitosehdotuksesta nimenomaan hallintojen ulkopuolelta.
– Erilaisiin hallintoihin ja rajoihin ollaan rakastuneempia hallintojen sisällä. Alueen asukkaat miettivät enemmän pääkaupunkiseutua toiminallisena kokonaisuutena.
Ja juuri tähän näkökulmaan Rokkanen onkin perustanut ehdotuksensa.
– Ehdotuksen ykköskärkenä on tunnustaa ja tunnistaa, että pääkaupunkiseutu muodostaa yhtenäisen kaupunkialueen, jossa on yksi selkeä ydinkeskusta (Helsingissä) ja sitten on säteittäin keskustoja ja aluekeskustoja.
Espoota tarvitaan
Vantaan ja Helsingin yhdistymisestä kysyttäessä Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd.) painottaa, että kuntalaisten tarpeita ja ajatuksia on syytä kuunnella herkällä korvalla.
– Ajattelen niin, että on syytä mennä yhteistyö edellä. On Vantaan ratikka ja Espooseen on Länsimetro. MAL-yhteistyötä voisi kehittää, kun nykyhallitus on halunnut vähentää sitä.
– Jos yhteistyöhankkeissa törmätään tilanteeseen, että se ei riitä, niin sitten voi pohtia kuntaliitosmahdollisuuksia. Kun puhutaan miljoonan ihmisen kunnasta, tulee lähivaikuttaminen isoksi asiaksi, Heinäluoma lisää.
Kaikissa kaupungeissa tärkeitä ovat lähipalvelut, muun muassa päivähoito, koulu, terveyspalvelut ja ikäihmisten palvelut, Heinäluoma jatkaa.
– Tästä syystä jo nyt pitäisi panostaa lähidemokratian toteutumiseen. Kaikissa tapauksissa Espoon pitää olla mukana. Kaikki hankkeet, jotka ovat tärkeitä yhteistyön näkökulmasta, koskettavat näitä kolmea isoa kuntaa.
Helsingin pormestari Daniel Sazonov (kok.) kertoi Helsingin Uutisille suhtautuvansa avoimesti Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan näkemykseen siitä, että Vantaan ja Helsingin voisi yhdistää.
– Mielenkiintoinen avaus aiheesta, joka on ollut vuosia pois aktiivisesta keskustelusta. Jos Vantaalta tulee asiasta virallinen aloite, se kannattaa ilman muuta nostaa laajempaan poliittiseen keskusteluun ja asiaa selvittää tarkemmin, Sazonov jatkaa Helsingin Uutisten mukaan.
Kilpailukyky mielessä
Rokkanen muistuttaa, että hänen puhumansa kokonaisuus on jäänyt aikanaan neljän hallinnon alle historian varrella, mutta nyt pääkaupunkiseutua voitaisiin kehittää kohti yhtä hallintoa.
Rokkanen ei ole tarkoituksella nostanut esimerkiksi Espoota vielä tässä vaiheessa esiin, koska hän näkee pääkaupunkiseudun hallinnollisen yhdistymisen todennäköisimmin etenevän aluksi Vantaan ja Helsingin kautta.
– Tämä on varmaan se realistinen kulma.
Rokkasen ehdotuksessa Vantaan ja Helsingin yhdistymisen jälkeen nimenä olisi Helsinki.
– Helsingin ja Vantaan fuusio voisi edetä viimeistään 2030-luvulla.
– Yhdessä alue olisi elinvoimaisempi ja kilpailukykyisempi.
Liitosten kautta pääkaupunkiseutu mahdollistaisi kilpailun esimerkiksi Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa kansainvälisten yritysten saamiseksi Suomeen, sen sijaan, että suomalaiskaupungit keskittyvät keskinäiseen kisaan näistä mahdollisuuksista, Rokkanen näkee.
Liitosselvityksistä lisäpuhtia
Kuntaliitos ei tarkoita jonkin kaupungin tai kunnan omaleimaisuuden tai kylien ja kaupunginosien häviämistä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voidaan olla ylpeästi vantaalaisia tai korsolaisia, vaikka kotikaupungin nimi olisi Helsinki, Rokkanen pohtii.
– Miljoonakaupungissa voisi vahvistaa alueellista päätöksentekoa ja vahvistaa kaupunginosien rooleja ja merkitystä, identiteettiä.
Kuntapäättäjien kanssa keskustellessaan Rokkanen ei ole epäröinyt sanoa mielipidettään siitä, että Suomessa olisi monin paikoin hyvä pohtia, mitkä ovat optimaaliset kuntarajat omalla alueella.
– Ja monin paikoin olisi hyvä käynnistää selvityksiä, olisiko kunta- ja kaupunkirakenteen muuttaminen hyödyksi alueen kehitykselle. Kuntarakenteita ja palvelutuotannon synenergiaetuja pohdittaessa voi avautua myös ajatuksia ja mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, vaikka yhdistyminen ei sitten toteutuisikaan.
Kuntatalouden vahvistamiseksi on jouduttu tekemään kovia päätöksiä eri puolilla Suomea, ja näkymät ovat monin paikoin hyvinkin epävarmat. Näistä lähtökohdista toimivien kuntien on löydettävä ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin, näkee Rokkanen.
– Kuntien on turha katsoa velkaisen valtion suuntaan. Kunnat voivat katsoa rajojensa yli ja miettiä kuntaliitoksia tai yhteistyön syventämistä muilla tavoin.
Lue myös:
