Uutiset

Erityisesti hyvätuloiset kaupunkilaiset suuntasivat yksityislääkärille kokeilun kautta

Valinnanvapauskokeilu lisäsi osalla julkisen palvelun käyttöä.

Näyttää siltä, että valinnanvapauskokeilussa on tarve ohjata asiakkaita jatkoselvittelyyn perusterveydenhuoltoon.
Julkaistu

Eläkeikäisten yleislääkärikäynneistä joka kahdestoista eli 67 000 toteutui osana valinnanvapauskokeilua loppuvuodesta 2025.

Samalla ajanjaksolla julkisessa avoterveydenhuollossa käytiin lääkärillä 677 000 kertaa.

Valinnanvapauskokeilu tarkoittaa sitä, että 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Syyskuussa alkanut kokeilu kestää vuoden 2027 loppuun.

Alkuvaiheessa kokeilussa ovat asioineet eniten hyvätuloiset kaupunkilaiset, joilla on aiempaa yksityistä palvelukäyttöä.

Myös julkisen perusterveydenhuollon käyttö vaikuttaisi lisääntyvän osalla kokeilun käyttäjistä, sillä kokeilun rajattu tutkimusvalikoima ei riitä kaikkien vaivojen hoitoon.

– Alustavien havaintojen mukaan potilaat ovat päässeet valinnanvapauskokeilun lääkärille tyypillisesti nopeasti, mikä on ollut yksi kokeilun tavoitteista, Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen sanoo.

Asiakaspolkuanalyysin perusteella osa valinnanvapauskokeilua hyödyntäneistä on asioinut aiempaa enemmän perusterveydenhuollossa käyntiä edeltävän kuukauden aikana ja erityisesti edeltävänä ja samana päivänä valinnanvapauskokeilun käynnin kanssa.

– Näyttää siltä, että monet hakeutuvat valinnanvapauskokeilun lääkärille tilanteissa, joissa aiempi kontakti julkiseen terveydenhuoltoon ei jollain tavalla ole vastannut asiakkaan tarpeeseen tai hoidontarpeenarvio ei ole johtanut lääkärikäyntiin julkisessa terveydenhuollossa, Hiltunen sanoo.

Valinnanvapauskokeilun käynnin jälkeen julkisen perusterveydenhuollon käyttö on edelleen ollut koholla kokeilua edeltäneeseen tasoon verrattuna.

– Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että valinnanvapauskokeilussa on tarve ohjata asiakkaita jatkoselvittelyyn perusterveydenhuoltoon. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että kokeilun suppea valikoima ei aina ole mahdollistanut lääkärin tarpeelliseksi katsomia tutkimuksia, sanoo Hiltunen.

Kokeilun asiakkaat erosivat selvästi julkisessa avosairaanhoidossa asioineista. Kokeilussa asioimisen todennäköisyyttä lisäsivät erityisesti matalampi ikä, korkeammat tulot, kaupunkialueella asuminen, lyhyempi matka-aika lähimmälle kokeilun palveluntuottajalle ja aiempi Kela-korvattu palvelukäyttö.

Kokeilussa asioimisen todennäköisyyttä taas vähensivät aiempi julkisten palvelujen käyttö ja kansansairaudet.

Lue myös:

Powered by Labrador CMS