EU muuttamassa rahoitustaan, kunnat älähtivät

Lausunto meni läpi, nyt jatketaan töitä täysillä töitä! Näin voisi kiteyttää suomalaisten tunnelmat EU:n Alueiden komiteassa (AK) viime viikolla.

Alueiden komitea hyväksyi lausunnon, jossa käytiin seikkaperäisesti läpi Euroopan komission esitystä tulevasta rahoituksesta ja painopisteistä.

Euroopan unioni suunnittelee täyttä päätä monivuotiseen budjetointiinsa uudenlaista tapaa ja puhuu eu-kielellä monivuotisen rahoituskehyksensä uudistamisesta.

EU:n komissio antoi jo viime vuoden puolella oman esityksensä siitä, millaisten ohjelmien kautta rahaa jaettaisiin jatkossa. Uudistus koskee vuosia 2028–2034.

Suomen nettomaksu EU:lle oli vuonna 2024 valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 309 miljoonaa euroa. Summa laski vuoteen 2023 verrattuna.

Asukasta kohti summa oli noin 150 euroa vuonna 2024. Viime vuoden lukuja ei ole vielä saatavissa, ja tulevaa on vielä vaikea arvioida.

Miten käy koheesiorahoituksen?

Alue- ja kuntapäättäjät ovat osasta komission ehdotuksesta huolissaan, minkä kuuli hyvin maaliskuun alun täysistunnossa Brysselissä.

EU:n komission näkemyksiä on tulkittu pelonsekaisin tuntein siten, että käskyttäminen ylhäältä alas lisääntyy. Saadaanko enää jatkossa paikallinen näkemys kuuluville ja otetaanko paikallista tasoa mukaan rahoituksen suunnitteluun?

Erityisen paljon puhuttaa nyt koheesiorahoitus.

Koheesiorahoituksen ja -politiikan päätavoitteena on vähentää jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä kehityseroja sekä edistää tasapainoista kasvua ja hyvinvointia koko EU:n alueella.

Komission esitys ei ole viimeinen totuus, vaan sitä puidaan vielä Eurooppa-neuvoston työryhmissä ja parlamentissa.

Eurooppa-neuvosto on virallinen aloitteentekijä EU:n tärkeimmissä kysymyksissä, ja se määrittelee unionin poliittiset suunnat.

Mikäli tulevaan haluaa vaikuttaa, on oltava liikkeellä nyt. Tämä on varsin hyvin EU:n Alueiden komitean tiedossa. Komissio saikin komitealta lausunnon, jossa alueelliset ja paikalliset huolet nostettiin esille.

”Harvaa asutusta ei saa unohtaa”

Sari Rautio (kok., EPP), Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu, kokosi lausunnon, jota komitean täysistunnossa kiitettiin vuolaasti ja joka hyväksyttiin yksimielisesti.

Rautio koosti lausunnon yhdessä asiantuntijansa, Kuntaliiton kehittämispäällikön Annukka Mäkisen kanssa.

Lausunto ei velvoita komissiota mihinkään, mutta komission on kuunneltava Alueiden komitean näkemyksiä.

Alueiden komitean pääsanoma on, että koheesio on säilytettävä perusperiaatteena ja että koheesiopolitiikan resursseja on lisättävä.

Komitean suomalaisia jäseniä huolettaa, miten kehityserot jatkossa ymmärretään. Nähdäänkö, millaisia haasteita meillä on esimerkiksi Itä-Suomessa?

Sekä AK:n lausunnossa että täysistunnon keskustelussa nousi esille, että koheesiopolitiikan tuet pitäisi säilyttää muillakin kuin kaikkein köyhimmillä EU:n alueilla.

Oulun kaupunginvaltuutettu Mirja Vehkaperä, kesk. /Renew E., huomautti omassa puheenvuorossaan AK:n täysistunnossa, että EU:n budjeteissa ja koheesiopolitiikassa tulisi korostaa olosuhteita ja pysyviä haittoja, kuten pitkiä etäisyyksiä ja harvaa asutusta. 

Nyt Eurooppa-neuvoston pakeille

Rautio korostaa, että EU:n budjetissa ei ole kyse vain rahasta vaan myös demokratiasta. Hän muistutti lausuntoa esitellessään, kuinka perussopimusten mukaan päätökset pitää tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

On esityksessä hyvääkin. Kyllä, joustavuutta tarvitaan, kilpailukykyä on tuettava, ja puolustuksen merkityksellisyys ymmärretään.

Komitean huolia ja kiitoksia täysistunnossa oli kuulemassa EU:n budjettikomissaari Piotr Serafin. Hän pyrki vakuuttamaan, että paikallisuutta ymmärretään komissiossa jatkossakin.

Alueiden komiteassa ei olla tästä täysin vakuuttuneita. Reipas lobbaaminen jatkuu.

– Nyt kun lausunto on hyväksytty, ja vielä yksimielisesti, lähetämme sen omien kotimaidemme Eurooppa-neuvoston jäsenille. Meidän on pystyttävä vaikuttamaan siihen, että Eurooppa-neuvostossa ymmärretään tilanne, Rautio sanoo.

Rautio huomauttaa, että komitean lausunto on tärkeää saada myös parlamentin keskustelujen pohjaksi.

Lue myös:

Vuosisadan täydeltä kunta-alan oppia Tampereella – “Palvelulupaus sanana alkoi nousta esiin”