Uutiset
Hallitus sitoo kuntien kädet ja lisää samalla kustannuksia – "Terveisiä Riikka Purralle"
Tästä hallituskaudesta odotettiin norminpurkutalkoiden juhlaa. Toisin kävi ja kaiken kukkuraksi kunnille osoitetaan 600 miljoonaa euroa maksava uusi normi.
Kunnat hoitavat osuutensa jatkossakin talousasioissa ja katseet ovat valtion toimissa.
Näin voisi kenties kiteyttää Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen viestin tiistaina tiedotustilaisuudessa, jossa käytiin läpi kuntien viime vuoden talouslukuja.
– Kuntien kulut kasvoivat lähes pelkästään työllisyyden aiheuttamien lisäkulujen vuoksi, Karhunen huomauttaa.
Työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien järjestämisvastuulle viime vuoden alussa, mutta siinä yhteydessä rahoitus ei siirtynyt kattamaan kuntien kuluja.
– Valtio ilmoitti, että muutos on kustannusneutraali kunnille.
Ei ollut.
– Valtion kompensaatio vuoden alussa tapahtuneeseen TE-palveluiden siirtoon oli täysin riittämätön.
Ja vielä ottaessa huomioon, miten vaikeassa taloustilanteessa viime vuonna kaiken kaikkiaan elettiin, niin kunnat sopeuttivat onnistuneesti talouttaan.
– Kunnat ylsivät torjuntavoittoon eli rahoittivat heikosta työllisyydestä johtuvia lisäkustannuksia muista tehtävistä sopeuttamalla.
Vastaus Purralle
Kunnissa on ollut valmiutta sopeuttaa julkista taloutta ja samalla on toivottu, että valtio hoitaa oman osuutensa.
Hallituksen ja kuntien yhteisistä tavoitteista esiin nousi tilaisuudessa norminpurkutalkoot, joissa ideana on ollut vähentää tarpeetonta sääntelyä. Näin sen takia, jotta työt sujuisivat entistä mutkattomammin ja kustannukset vähenisivät.
– Valtio lupasi, että normeja kevennetään, Karhunen muistutti.
Kevennyksiä on tehty, mutta sitäkin enemmän on kiristetty.
– On jopa tullut sellaisia norminpurkuja, jotka ovat lisänneet kuntien kustannuksia.
Ja se kovin isku kuntataloudelle on tulossa, kun hankintalain uudistus on etenemässä jo tällä viikolla toden teolla.
Hankintalain uudistuksen on laskettu aiheuttavan jopa 600 miljoonan euron lisäkustannukset kunnille.
Uudistuksen keskeisin osa on sidosyksikkösäännön kiristys eli uusi normi, joka rajaa kuntien tekemisiä ja tuo lisäkustannuksia kunnille.
– Kyllä kunnat ovat säästäneet ja tehneet osansa, Karhunen painotti.
Samalla Karhunen lähetti terveisiä valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.), joka puhui julkisen talouden tilasta maanantaina Ylen A-studiossa.
Purra sanoi, että hallitus on tehnyt varsin hyvin toimia 10 miljardin euron julkisen talouden säästötavoitteen saavuttamiseksi.
– Suurin epävarmuus syntyy hyvinvointialueista ja kunnista, niiden omista toimista, Purra sanoi Ylellä.
Toimintakate heikkeni
Kuntatalouden tila heikkeni odotetusti vuodesta 2024.
Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, sillä kuntien kustannukset kasvoivat. Kasvua aiheutti erityisesti edellä mainittu TE-palvelujen uudistus.
Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset.
Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa vuonna 2025 arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.
Kuntien ja kuntayhtymien nettotoimintakulut eli toimintakate heikkeni 7,8 prosenttia eli noin miljardin euron verran vuonna 2025.
Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 740 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Vuonna 2025 reilut kolmasosa Manner-Suomen kunnista oli alijäämäisiä tilikauden tuloksella mitattuna.
Tulokseltaan alijäämäisissä kunnissa asui noin 44 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.
Kunnat myivät omaisuuttaan vuonna 2025 sadoilla miljoonilla euroilla, Kuntaliitto tiedottaa.
Poikkeuksena Pori
Kertaerät paransivat yksittäisten kuntien tulosta merkittävästi. Yli 80 prosenttia vuoden 2025 tuloksesta syntyi kolmessa kaupungissa.
Esimerkiksi Porin energiaosakkeiden myynnistä saadut luovutustulot siivittivät Porin tuloksen kertaluonteisesti poikkeukselliselle tasolle.
Ilman Helsinkiä, Espoota ja Poria kuntien tilikauden tulos jäisi reiluun 100 miljoonaan euroon.
Verorahoitus ei riittänyt kattamaan kaikkia investointeja, sillä kunnat pitivät investointitasonsa korkealla tasolla myös vuonna 2025.
Osa investoinneista jouduttiin kattamaan siis lainalla. Investoinnit keskittyvät suuriin kaupunkeihin, minkä seurauksena toiminnan ja investointien rahavirta syveni niissä reippaalle miinukselle.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo, että kunnat ja kuntayhtymät ottivat lisää velkaa ja niiden yhteenlaskettu lainakanta kasvoi noin 21 miljardiin euroon.
– Kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien lainakanta kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2025, mutta suhteessa verotettaviin tuloihin velka ei kasvanut.
Hyvät arvosanat
Matalasuhdanteen pitkittyminen ja veropohjan heikkous on syytä noteerata myös investointeja tekevissä kunnissa ja kaupungeissa.
Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Tampereella ja Oulussa.
– Työttömyys keskittyy usein maakunnan kasvukeskuksiin, mikä rokottaa etenkin isojen kaupunkien taloutta, korostaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.
– Tämä näkyy sekä verotuloissa että työttömyysturvan kuntaosuudessa, Mehtonen lisää Kuntaliiton tiedotteen mukaan.
Asukaskohtaisissa tarkasteluissa heikoimpaan ääripäähän nousevat Karkkila, Taivalkoski ja Ähtäri.
– Voimakkaasti heikentyneestä työllisyystilanteesta ja vaatimattomasta verotulokehityksestä huolimatta kunnat selvisivät viime vuodesta vielä kohtuullisen hyvin arvosanoin, tiivistää varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Lue myös:
