Uutiset

Hankintalain uudistus kohtelee eri tavoin kuntien sidosyksiköitä

Sidosyksiköt näkevät muutoksessa hyviä ja huonoja puolia. Hallitus esittää, että kuntien mahdollisuuksia ostaa palveluita omistamiltaan yhtiöiltä rajataan.

Hallituksen esitykseen sisältyy sidosyksikköjä koskeva kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus.
Julkaistu

Monetra Oy:n toimitusjohtaja Eero Karppinen on seurannut hyvin tarkasti hankintalain uudistuksen etenemistä.

Monetra-konsernin yhtiöt ovat niin sanottuja inhouse-yhtiöitä eli sidosyksikköjä.

Omistajia ovat kaupungit, kunnat, hyvinvointialueet sekä näiden omistamat osakeyhtiöt.

– Meillä on noin 200 osakasta, Karppinen kertoo.

Hallituksen esitykseen sisältyy sidosyksikköjä koskeva kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus, joka on ajamassa monta osakaskuntaa ulos inhous-yhtiöistä.

– Joudumme tahtomattamme vähentämään rajusti osakaskuntia. Muutos vaikuttaa meillä moneen asiaan.

Sopimuksia käytävä läpi

Ulos ajautuvat kunnat joutuvat miettimään uudestaan, miten palveluita sitten järjestetään ja tuotetaan.

– Vaihtoehtoina heillä voi olla palveluiden tuottaminen esimerkiksi itse tai sitten yhteistyössä muiden kanssa. On kuitenkin todennäköistä, että Monetran asiakkaana saavutetut skaalahyödyt tullaan menettämään, koska palveluita tuotetaan pienempinä kokonaisuuksina, Karppinen sanoo.

Monetran puolella monia kehitystoimenpiteitä on lykätty, kun on odotettu, miten ja millä aikataululla hankintalain uudistus etenee.

Samalla on vielä epäselvää, että tuleeko joidenkin Monetran solmimien sopimusten kanssa haasteita esimerkiksi sen suhteen, jos lakiesitykseen liittyvä siirtymäaika ei mahdollista asioiden etenemistä sopimuksien mukaisesti.

Asioita on vielä käytävä läpi sopimus sopimukselta.

– Viralliseksi siirtymäajaksi on kirjattu 1.7.2027. Se on toiminnallisesti huono ajankohta tällaisten muutosten toteuttamiseen, kun on vaihdettava ohjelmisto ja palveluntuottaja.

Karppisen mukaan on iso riski, että sidosyksiköistä pois ajautuvat kunnat eivät saa hankittua riittävästi osaamista varsinkaan näin lyhyellä aikataululla.

Karppinen ei näe, että hankintalain uudistus toisi säästöjä kunnille. Päinvastoin.

– Säästöt, mitä hallitus on maalaillut lakiesityksen yhteydessä mahdollisesti saatavan, niin epäilemme, että ne toteutuvat.

Monetran alueyhtiöt tarjoavat talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä muita tukipalveluita kunta- ja hyvinvointialuetoimijoille.

Monetra on julkisomisteinen, inhouse-muotoinen konserni, jonka ovat perustaneet Oulun, Tampereen, Kuopion ja Jyväskylän kaupungit sekä neljä silloista sairaanhoitopiiriä: Pohjois-Suomen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit.

Positiivinen muutos

Abilita on julkishallinnon järjestelmätoimittaja, jossa hankintalain uudistus nähdään uusina mahdollisuuksina.

Yhtiö toimittaa kokonaisratkaisuja varhaiskasvatukseen sekä talous-, henkilöstö- ja palkkahallintoon.

Abilitan myyntipäällikkö Anne Puhakka-Biskop luottaa siihen, että Abilitan edustamilla toimialoilla kunnat löytävät hyviä ratkaisuja uudessa tilanteessa.

– Meidän mielestämme kunnat hyötyvät siitä, että he saavat valita juuri ne ICT-järjestelmät, jotka sopivat heidän tarpeisiinsa.

– Tarjolla on hyvin ketteriä järjestelmiä kaiken kokoisille kunnille.

Yhtiössä on mietitty sitäkin, miten kuntien hankintaosaamista voisi kehittyä, jotta jokainen varmasti löytää omiin tarpeisiinsa soveltuvat järjestelmät.

– Tämän alan hankintojen ja kilpailuttamisen ei tarvitse olla vaikeaa.

Abilita toimittaa tietojärjestelmäratkaisuja niin inhouse-yhtiöille kuin kunnillekin ja yhteistyöt jatkuvat, vaikka markkinat kehittyvätkin lakiuudistuksen seurauksena.

Puhakka-Biskop luottaa siihen, että järjestelmäpuolella sekä yhtiön että kuntien kannalta asiat loksahtavat paikoilleen jopa entistä paremmin hankintalain uudistuksen toteutuessa.

Lue myös:

Powered by Labrador CMS