Uutiset
Heinolassa jyrää jokaisen oikeus olla osana jotakin tärkeää
Tämän jutun kautta avautuvat toimenpiteet, joiden ansiosta yhdenvertaisuus on entistä enemmän totta eri kaupungeissa.
Tänään lauantaina vietetään kansainvälistä rasisminvastaista päivää, joka on lähtöisin YK:n aloitteesta ihmisoikeuksien edistämiseksi. Kuntaliiton mukaan rasismiin puuttumalla voidaan luoda kaikille turvallisempia kaupunkeja ja kuntia.
Tätä arjen työtä onkin edistetty parhaan mukaan muun muassa Heinolassa, joka on noin 17 700 asukkaan kaupunki Päijät-Hämeessä.
Heinolan kaupungin perusopetuksen erityisasiantuntija Minna Repo ja maahanmuuttokoordinaattori Marianna Kemppi tekevät töitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
He vastasivat yhdessä Kuntalehden kysymyksiin rasisminvastaisen työn merkityksestä, sisällöstä ja haasteistakin.
– Heinolassa pyrimme siihen, että palveluissamme kaikkia ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Eri ikäiset ja taustaiset kuntalaiset huomioidaan kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa ja uutta osallisuusohjelmaa laadittaessa.
Nuorten ideoita
Minna Repo ja Heinolan lisäksi Orimattilassa maahanmuuttokoordinaattorina toimiva Marianna Kemppi painottavat, että yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii ihan ensimmäiseksi kuulluksi tulemista,
– Jo pelkästään se, että järjestimme nuorten ja päättäjien välisen yhteisen dialogin rasismista ja keinoista puuttua siihen, oli meille suuri askel yhdenvertaisuuden edistämisessä.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat usein se ryhmä, joiden ääni jää kuulumattomiin.
Yhteiselle dialogille loi lähtökohdat Etnisten suhteiden neuvottelukunta (Etno), joka on järjestänyt dialogista työskentelyä nuorten ja alueiden päättäjien välillä eri puolilla Suomea.
Dialogin pohjalta on sovittu toimenpiteistä, jotka on julkaistu 15 kunnan osalta nyt rasisminvastaisella viikolla.
Linkki 15 kaupungin toimenpiteisin
Nämä keskustelut osoittivat todella tarpeellisuutensa Heinolassa, Repo ja Kemppi vahvistavat.
– Dialogissa nuoret saivat tuoda esille omia ajatuksiaan ja ideoitaan, joita olemme lähteneet Heinolassa viemään eteenpäin. Toiveina oli muun muassa antirasismikoulutuksen järjestäminen henkilöstölle sekä tietoisuuden lisääminen eri kulttuureista ja taustoista kokemusasiantuntijoiden kautta.
Edellä mainitut dialogit kytkeytyvät verkostohankkeeseen, jossa Heinola on mukana.
Mukana hankkeessa on 15 kuntaa. Heinolan lisäksi mukana ovat Hämeenlinna, Jyväskylä, Kajaani, Kemi, Kuopio, Kuusamo, Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Sotkamo, Tampere ja Vaasa.
Heinolassa ei ole aikailtu ryhdyttäessä toimiin rakentavien keskustelujen pohjalta.
Varhaiskasvatuksessa asiaan tartuttiin järjestämällä koko henkilöstölle koulutus, jossa keskityttiin moninaisuuteen toimintakulttuurissa.
Samalla teemalla järjestetään koulutus koko perusopetuksen henkilökunnalle heti ensi lukuvuoden aluksi.
Heinolassa kokemusasiantuntija on käynyt puhumassa työikäiselle väestölle omasta työllistymispolustaan Suomessa.
– Vastaavaa tilaisuutta olemme kaavailleet myös lukion puolelle.
Uutta sisältöä yhteiseen arkeen
Ulkomailta muuttaneiden perheiden määrä ja moninaisuus laajemminkin katsottuna ovat viime vuosina lisääntyneet ja tulleet näkyvämmiksi Heinolassa.
– Johtavana ajatuksena meillä on tutustumisen ja tuntemisen kautta lisätä ymmärrystä ja ihastusta kaikkea sitä uutta kohtaan, mitä moninaisuus tuo tullessaan. Päiväkodeissa ja kouluissa tehdään upeaa tunne-, vuorovaikutus- ja kaveritaitotyötä yhdessä opiskeluhuollon ammattilaisten ja nuorisopalvelujen kanssa.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat päivitetään kouluittain taas tämän vuoden aikana. Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti tekeillä on kullekin yksikölle toiminnallinen suunnitelma, joka aidosti ohjaa käytännön työtä.
Suunnitelmaa ei tehdä toimistotyönä, vaan sen tekemiseen otetaan oppilaat, huoltajat ja henkilökunta mukaan, Repo ja Kemppi lisäävät.
– Yhteisöllisissä opiskeluhuoltoryhmissä yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja tasa-arvo puhuttavat säännöllisesti. Kouluille on nimetty yhdyshenkilöitä, joiden kanssa voi erityisesti näistä teemoista jutella. Yhdenvertaisuus on esillä myös erilaisissa teemapäivissä ja tapahtumissa.
Lopputulos mielessä
Repo ja Kemppi pohtivat yhdessä kirjoittamassa vastauksessaan, että yhdenvertaisuutta ei kai koskaan voi olla liikaa ja sen edistämiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä.
– Iloitsemme kuitenkin siitä, kuinka eri taustaiset ihmiset on pyritty huomioimaan kaupungin eri palveluissa ja kuinka tähän on satsattu. Esimerkiksi käy kotoutumispalvelujen saama arvostus ja juurtuminen osaksi kaupunkia.
Yhdenvertaisuutta edistävä työ on ollut hyvää ja kuntarajat ylittävää, he kiittävät.
– Onnistunut kotoutuminen ja siihen satsaaminen lisäävät myös yhdenvertaisuutta eri väestöryhmien kesken.
Heinolassa saavutettuihin onnistumisiin Kemppi ja Repo laskevat myös moniammatillisen maahanmuuttotyön verkoston sekä syvälle juurtuneen yhteistyön Jyränkölän Setlementin kotoutumiskoulutuksen kanssa.
Onnistumisista on hyvä mainita myös perusopetukseen valmistavan opetuksen systemaattinen kehittämistyö sekä vieraskielisille perheille tarkoitettu Heinolan oma Perhekoulu-malli, johon on saatu hienosti mukaan myös kolmannen sektorin toimijoita.
– Haasteena yhdenvertaisuudelle on saada sitä edistävät toimenpiteet juurtumaan osaksi kaupungin kaikkeen toimintaan, eri toimialat ylittävästi. Se vaatii pitkäjänteistä työskentelyä, tiedottamista ja yhteistyön merkityksen korostamista.
– Heinolan kaupunki pyrkii siihen, että täällä olisi jokaisella hyvä olla, onnistua ja osallistua. Joskus se vaatii tuetumpaa ohjausta ja kynnyksen madaltamista, esimerkiksi tulkkipalveluiden käyttöä.
Lopputulos palkitsee aina, he painottavat.
Ei sanoiteta etukäteen muita
On ilo nähdä, kun ihmiset tuntevat olonsa kuulluiksi ja olevansa osa jotakin tärkeää. Tämä on keskeistä ja sitä, mitä Heinolassa haetaan.
– Näin tehdään varmasti monessa muussakin kunnassa, mutta omaa toimintaa on hyvä tarkastella yhä uudestaan vastaamaan tätä päivää.
Perusopetuksen erityisasiantuntija Minna Repo ja maahanmuuttokoordinaattori Marianna Kemppi arvioivat, että vähemmistöjen ääni ei ole välttämättä aina kuulunut riittävän hyvin suunnitelmia laadittaessa ja toimista päätettäessä.
Tilanne on kuitenkin paljon parempi.
– Ketään ei ole tietoisesti suljettu ulkopuolelle, mutta tietämättömyyttä on yhä. Viestintä ei ehkä ole aina saavutettavaa. Ohjeistukset voivat perustua oletuksiin ja puheessa kuuluu liian usein enemmistön sanoitus. Tahtoa ja pyrkimystä ymmärtää ja ottaa huomioon sen sijaan on.
– Onneksi, sillä yhdenvertaisuus on ihmisarvokysymys, ei valinta. Meillä ei ole varaa jättää ketään ulkopuolelle, sillä tarvitsemme kaikenlaisia kuntalaisia rakentamaan ja kehittämään koti-Heinolaamme. Uskomme vakaasti, että koulutuksen myötä ja vuorovaikutuksessa toistemme kanssa opimme huomioimaan kaikkia heinolalaisia yhdenvertaisina ja iloitsemaan moninaisuudesta.
Etnon viesti
Etnon kautta on tuotu esiin, mitä kaikkea dialogeissa eri puolilla Suomea on kerrottu kokemuksista rasismiin liittyen.
Näihin keskusteluihin on liittynyt jo uusia kuntia mukaan kuluvan vuoden aikana.
Rasismi ei tapahdu jossain muualla, joillekin muille, vaan tässä ja nyt, kanssamme eläville nuorille,
Etnon mukaan keskustelut kertovat, että kuntapäättäjille tähän todellisuuteen havahtuminen on ollut silmiä avaavaa. Heidän viestinsä nuorille oli jo järjestetyissä keskusteluissa, että asioiden täytyy muuttua ja kuntien tulee ryhtyä aiempaa jämäkämpiin toimiin.
Lisäksi Etno tiedottaa, että tärkeässä roolissa rasisminvastaisessa työssä ovat koulut ja oppilaitokset, kuntien vapaa-ajan, kulttuurin ja liikunnan toimialat sekä nuorisotoimi.
Etnisten suhteiden neuvottelukunta (Etno) on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva asiantuntijaverkosto ja vuoropuhelun foorumi.
Nuorten ja päättäjien dialogien pohjalta on julkaistu Kukaan ei synny vihaamaan -raportti.
Lue myös:
