"Helsinki on naapurustojen ja korttelien kaupunki"

Hyvää kylämäisyyttä. Vanhan ajan Suomi-filmien Helsinkiä. Sellaiset ajatukset nousevat mieleen kuunnellessa Helsingin pormestari Daniel Sazonovin (kok.) näkemyksiä hyvästä kaupungista.

– Helsinki on helsinkiläisten koti. On huolehdittava siitä, että kaupunkilaisilla on tunne hyvästä ja toimivasta arjesta, että liikenne toimii, että hoitoon päästään ja että kaupunki tuntuu omalta, Sazonov korostaa.

Kylämäisyyden rakentamisessa lienee haastetta, sillä Helsinki on historiallisessa kasvussa. Väestömäärällä mitaten se on Suomen suurin kasvaja. Ennusteiden mukaan 700 000 raja rikkoutuu jo vuoden 2026 aikana, ja kasvu kohoaa 900 000 asukkaaseen vuoteen 2060 mennessä.

Kasvua ajavat erityisesti muuttoliike ja kaupungin houkuttelevuus.

– Helsingin haasteet eivät ole samoja kuin monessa muussa suomalaisessa kunnassa, tiedämme sen. Meillä ei ole muuttotappiota eikä vetovoimahaasteita, pormestari sanoo ja muistuttaa toisenlaisista haasteista: taloustilanne ei ole ruusuinen.

Myös Helsingin taloustilanne kääntyi vuosi sitten negatiiviseen kehityskulkuun. Tuolloin kaupungin pormestarina toiminut Juhana Vartiainen muistutti, että ”lihavat vuodet ovat ohi”. Vuodelle 2025 tehdyssä talousarvioesityksessä toimintamenot kasvoivat yli 6 prosenttia, minkä lisäksi kaupunki sitoutui edistämään miljardiluokan investointeja ja rahaa varattiin esimerkiksi suuriin liikennehankkeisiin, asuntotuotannon edistämiseen ja koulujen korjaamiseen.

Esitellessään vuoden 2026 budjettia Sazonov oli toiveikas, mutta realisti.

– Haastava talouden suhdanne, pitkittynyt rakentamisen matalasuhdanne ja korkea työttömyys haastavat Helsingin talouden tilannetta. Samalla positiivisia merkkejä ja signaaleja käänteestä on nähtävissä. Päätös jäänmurtajahankinnoista, Helsinkiin kohdistuvan matkailun kasvu ja Supercellin uusi pääkonttori-investointi ovat konkreettisia Helsingin elinvoimaa, taloutta ja työllisyyttä vahvistavia asioita.

Sazonov ei usko, että yksikään kaupunki voi elää vain selviytyäkseen. Kaupungin on oltava dynaaminen ja kehittyvä, sillä se kuuluu kaupungin luonteeseen, ja pormestari uskoo, että sitä kaipaavat myös kaupunkilaiset: sykettä, innostavia asioita ja palveluita – perusarjen lisäksi.

– Ei kaupungin tehtävä voi olla vain selvitä, on keskityttävä myös elinvoiman rakentamiseen. On selvää, että ihmiset viihtyvät sellaisessa kaupungissa, jossa on elämää ympärillä, hän sanoo.

Velkaantuminen jatkuu

Helsingin menokasvu vuoden 2025 talousarvioon verrattuna on noin 4,6 prosenttia. Käyttötalouden menojen kasvuvauhdin taustalla ovat korkeana pysyttelevä väestönkasvu sekä peruspalvelujen hintaindeksin kehittyminen. Menojen kasvua hillitsee vuotuinen tuottavuustavoite.

Talousarvioehdotuksessa kunta-Helsingin vuosikate paranee vuoteen 2025 verrattuna, mutta jää selvästi matalammalle tasolle kuin vuosina 2024 ja 2023. Koska Helsinki on perinteisesti rahoittanut investointeja tulorahoituksella, johtaa vuosikatteen pieneneminen kaupungin velan ja vastuiden kasvuun.

Toiminnan ja investointien rahavirran negatiivisuuden vuoksi kaupunki velkaantuu yli 300 miljoonan euron vuosittaista tahtia.

Pormestari Sazonov puhuu silti toiveikkaasti visioista ja tavoitteista, jotka näkyvät selkeästi Helsingin äskettäin hyväksytyssä kaupunkistrategiassa. Hän korostaa, että ilman tavoitteita ja näkemystä sekä johtaminen että kaupungin kehittäminen saattavat olla turhan hidasta, polveilevaa ja no, ylipäätään epämääräistä.

– Tietenkin, kunnallishallinnossa asioiden pitää edetä tietyssä järjestyksessä ja asioista täytyy keskustella, mutta me voimme olla hallinnossa suoraviivaisempia silloin, kun se on mahdollista. Tässä mielessä ajattelen, että Helsinki voi ottaa oppia esimerkiksi pieniltä kunnilta, joissa mahdollistaminen on hyvin nopeaa.

Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari mainitsi Kuntalehden haastattelussa viime kesänä esimerkiksi vastanneensa henkilökohtaisesti puhelimeen kesälomallaan ja auttaneensa yrittäjää toimitila-asioissa saman puhelun aikana.

– Vatvominen ja kiistely kiistelyn vuoksi ei herätä kaupunkilaisissa kovinkaan paljon luottamusta. Näen, että meidän on oltava joka päivä kaupunkilaisten luottamuksen arvoisia, Sazonov sanoo.

– Helsingissä on onneksi hyvä yhteistyökyky päätöksenteossa ja yli puoluerajojen toimivaa sitoutumista hyvän kaupungin luomiseksi kaikille kaupunkilaisille. Sellainen yhteishenki Helsingin ja helsinkiläisten puolesta on meillä mielestäni erityistä.

Turvaa tuttuudesta

Pormestari vaikuttaa innostuneelta työstään. Hän toteaa tehtävänsä olevan erityisen merkityksellinen.

– Työtä tehdään nimenomaan hyvän arjen eteen, niiden kaikille olennaisten asioiden puolesta. En tiedä, mikä voisi olla tätä motivoivampaa työtä.

Hän listaa vielä hyvän kaupungin ominaispiirteitä. Ne ovat osa hänen ja Helsingin tavoitteita.

– Helsinki on kaupunkilaisten koti. Palveluiden pitää toimia. Me painotamme esimerkiksi peruskoulua ja hoitoon pääsyä. Lisäksi kaupungissa on oltava elinvoimaa ja kasvua. Ja kolmanneksi haluamme, että Helsinki on naapurustojen ja korttelien kaupunki, että niin kontulalaiset kuin vaikka Kruununhaan asukkaat tuntevat kotikulmansa ja sen ihmiset.

Daniel Sazonov on itse paljasjalkainen helsinkiläinen. Lisäksi hänellä on kokemusta korttelista ja arjesta laitakaupungilla. Sazonovin lapsuudenkotini oli Malminkartanossa, jossa hän kertoo asuneensa vanhempiensa kanssa aina parikymppiseksi asti kaupungin vuokratalossa, tiiviisti kaksiossa.

Muistoissa ovat leikit pihakavereiden kanssa ja hengaaminen naapuripihoilla, leikkipuistoissa, jättärillä ja ostarilla – jopa Myrtsiin, eli viereiseen Myyrmäen kaupunginosaan asti.

Hän listaa omia suosikkipaikkojaan Helsingistä.

– No tuo jätemäki, jättäri, ehdottomasti. Sieltä näkee pitkälle kaupungin ylle ja siellä mäellä olen jo lapsena katsonut tätä kaupunkia. Muita minulle merkityksellisiä ovat Töölönlahden rantareitit, ne ovat myös moneen muuhun kaupunkiin verrattuna ainutlaatuiset. Ja kolmanneksi, Yrjönkadun uimahalli.

Sazonovin mukaan se, että ihmiset kiinnittyvät omille kulmilleen, tuntevat naapurinsa ja alueensa, lisää turvallisuuden tunnetta. Kaupunki voi tehdä osansa, mutta on sittenkin etäinen, elleivät ihmiset itse kiinnostu siitä, mitä kulman – tai seinän – takana tapahtuu. Positiivisessa mielessä kyse voi olla myös tapahtuma-aktiivisuudesta, hyvästä elämänmenosta.

Terveyspalveluihin parannuksia

Sosiaali- ja terveyspalveluissa Helsinki sitoutuu helsinkiläisten terveyspalveluiden saatavuuden ja laadun parantamiseen valtion antaman talousraamin sisällä.

– Esimerkiksi noin 50 uuden lääkärin palkkaamiseen on varattu talousarvioehdotuksessa noin 5 miljoonaa euroa, Sazonov sanoo.

Pormestarin budjettiehdotuksessa on tehty lisäksi useita pienempiä ajankohtaisiin haasteisiin vastaavia kohdennuksia, jotka tähtäävät myös turvallisuuteen arjen tasolla.

– Vahvistamme lasten ja nuorten uimataitoa lisäämällä uimaopetusta. Lisäämme rahoitusta kaupungin digiturvallisuuden parantamiseen. Teemme ensi vuodelle erityisen kohdennuksen keskustan elinvoiman kehittämiseksi, uudistamme innovaatiorahaston laajemmin kasvua- ja elinvoimaa palvelevaksi rahastoksi ja panostamme kaupungin työllisyyspalveluihin. Helsingin elinvoimaisuuden, työllisyyden ja kasvun tukeminen on parasta mitä voimme tehdä myös kaupunkimme kestävän talouden turvaamiseksi.

Kirjoja, ruokaa ja viiniä

Monien kuntien johtajat ovat Kuntalehdenkin haastatteluissa kertoneet avoimesti työn vaativuudesta, pitkistä työpäivistä ja esimerkiksi tiukantaloustilanteen kuormittavuudesta.

Helsingin pormestari ymmärtää tunteet, mutta toteaa samalla omalta osaltaan, että perusvire on positiivinen, sillä työ itsessään motivoi niin paljon.

Lapsuudessaan Sazonov on harrastanut muun muassa tennistä ja ollut aktiivinen partiolainen.

Kun puhumme johtamisesta, pormestari korostaa tiimityötä ja yhteishenkeä, mutta omilla verkkosivuillaan hän mainitsee nimenomaan partion merkittävänä johtamisen kouluna: ”Kolmentoista vuoden iässä kävin vartiojohtajakurssin ja ryhdyin vetämään vartiota, järjestämään retkiä ja pyörittämään lippukuntani arkea. Partio on ollut tärkein vastuunkannon ja johtamisen kouluni. Siellä rakennettuun pohjaan nojaan johtamisessa edelleen.”

Kun pormestari rentoutuu, hän lukee tai laittaa hyvää ruokaa puolisonsa kanssa. Hän kertoo myös olevansa aktiivinen helsinkiläiskirjastojen vakioasiakas.

Erityisesti pormestari viihtyy historiallisessa Rikhardinkadun kirjastossa. Ellei hän ole siellä, hänet löytää todennäköisesti kotinsa keittiöstä.

– Olemme Glorian ruoka ja viini -lehden tilaajia ja meillä on vähän harrastuksenakin testailla aina uuden lehden reseptejä, pormestari naurahtaa.

Bravuuriaan hän ei kuitenkaan paljasta, se jääköön yksityisyyden suojaan.

Lue myös:

Tällaiselle politiikalle on nyt tilausta – ”Sillä ei varmasti myydä niin paljon otsikoita”