Hoidon priorisointi herätti paljon ajatuksia suuressa sote-tentissä

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil järjesti suuren sote-tentin puoluesihteereille Kuntamarkkinoilla.

Paneelin alusti Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.

– Nyt on uudistamisen ja tuottavuuden kasvattamisen aika, ei niinkään aluerakenteellisten kysymysten aika.

– Tarvitsemme mahdollistavaa lainsäädäntöä, norminpurkua, joka helpottaa arkea, Korkiakoski-Västi jatkoi.

Tiukkenevan talouden tiellä alueiden on pystyttävä kohdentamaan toimintansa kaikkein tärkeimpään ja vaikuttavimpaan.

– Tämä on se kriittinen priorisointikysymys, Hyvilin toimitusjohtaja pohti.

Piilopriorisointi kuormittaa

Keskustelua ohjasi ja edisti toimittaja Outi Airola, joka nosti esiin, miten piilopriorisointia tehdään koko ajan hyvinvointialueilla. Tämä on henkilöstölle haastava tilanne.

– Se on aika kuormittavaa, jos priorisointipäätös pitää tehdä oman pään sisällä.

Airola nosti esiin muita maita, joissa on selkeämpää, miten priorisoidaan.

Airola halusi keskustelijoilta konkretiaa siitä, mitä on ehdottomasti tehtävä ja mitä ei tarvitse tehdä julkisessa terveydenhuollossa.

– Perussuomalaisten linja on yksiselitteisesti se, että meidän siirryttävä asumisperusteisista palveluista kotikansalaisuusperusteisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan, Harri Vuorenpää (ps.) näki.

– Palvelut pitää olla ensisijaisesti Suomen kansalaisille

Anna Moring (vihr.) myönsi aiheen vaikeuden siinä mielessä, että ei oikein kukaan halua kertoa, mitä ei pitäisi tehdä julkisessa terveydenhuollossa.

– Tässähän päätetään siitä, minkälaisia inhimillisiä kohtaloita me ymmärretään ja minkälaisia ymmärrämme vähemmän.

– Vuorenpää esitti, että ei (palveluita) kuin Suomen kansalaisille. Minä olen tästä täysin eri mieltä. Minusta esimerkiksi paperittomat maahantulleet, jotka tarvitsevat terveydenhuoltoa, heidän pitäisi sitä saada, koska emme voi jättää heitä heitteille, Moring jatkoi.

Maggie Keskinen (kok.) arvioi, että vaikuttavuusarviointia voitaisiin kehittää uuden viranomaisen voimin.

– Viranomainen, joka pystyy olemaan hyvinvointialueiden tukena.

Anna Mäkipää (vas.) pohti, että hoidon rajaaminen on varmasti iso kuormitus hoitohenkilöstölle.

Fredrik Guseff (r.) huomautti, miten ennaltaehkäisevään työhön on hyvä panostaa, eli paljon on hänen mukaansa tehtävissä, jotta terveysongelmien ilmaantumista voitaisiin estää.

Mikko Rekimies (kd.) korosti, että peruspalveluihin ja lähipalveluihin on panostettava, suun terveydenhuollosta alkaen.

Hän myös huomautti, miten esimerkiksi juuri suun terveydenhuoltoon liittyen on tullut palautetta Vantaan ja Keravan alueella siitä, miten lisääntyneet välimatkat palveluihin ovat joillekin haastavia.

– Palautetta on tullut juuri niiltä, joilla ei ole autoa, Rekimies huomautti.

Yleisöstä puolesta huomautettiin, että Lapissa on pitempiäkin välimatkoja palveluihin.

Orastavia vaalitunnelmia

Antti Siika-aho (kesk.) esitti nykytilanteesta kritiikkiä hallituksen suuntaan.

– Jos meillä olisi tämän kuluneen vaalikauden aikana uskallettu hallituksessa tehdä uudistavia päätöksiä ihmisten peruspalveluiden turvaamiseksi, emme olisi tässä tilanteessa.

Myös Mikkel Näkkäläjärvi (sd.) osoitti kritiikkiä hallituksen suuntaan.

Hän huomioi, miten talouden kamppaileville alueille ei ole annettu riittävästi aikaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Kyllä SDP:ssä nimenomaan ajatellaan, että hallitus ei ole antanut työrauhaa hyvinvointialueille.

Lue myös:

Lisää tietoa kunnille tärkeän uudistuksen tyrehtymisestä – ”Epäiltyjen määrä kapenee”