Uutiset
Lisää tietoa kunnille tärkeän uudistuksen tyrehtymisestä – ”Epäiltyjen määrä kapenee”
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on tehtävä seuraavalla hallituskaudella, linjattiin yhdessä puoluejohtajien paneelissa Kuntamarkkinoilla.
Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa otettiin merkittäviä askeleita kohti ensi kevään eduskuntavaaleja.
– Kunnat eivät pyydä erityiskohtelua, huomautti Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen alustaessaan paneelia.
Kunnat pyytävät ennakoitavuutta, pitkäjänteisyyttä ja rehellistä keskustelua siitä, mitä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessa tarkoittaa.
– Kysymys ei ole vain kuntien tulevaisuudesta, kysymys on siitä, miten turvaamme suomalaiset palvelut, koulutuksen, elinvoiman ja kasvun seuraaville sukupolville, Karhunen lisäsi.
VOS-uudistus ampaisi keskusteluun
Panelisteista ensimmäisenä valtionosuusjärjestelmästä puhui maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
Kuntien rahoituksen suhteen olennainen järjestelmä on uudistettava, KD:n puheenjohtaja linjasi. Paneelin aikana huomioitiin, että järjestelmän uusiminen on kirjattuna nykyiseen hallitusohjelmaan, mutta sitä ei toteuteta kuluvalla hallituskaudella.
– Se ei jäänyt kristillisdemokraateista kiinni, Sari Essayah huomautti.
Kauniaisten kokoinen, noin 10 000 asukkaan kaupunki, siellä pyöritään yli 2 000 eurossa ja keskimääräinen valtionosuus taitaa olla noin 700 euroa, Essayah lisäsi ja jatkoi:
– Valtionosuusjärjestelmä ei ole kovin oikeudenmukainen. Se tarvii ison rempan.
Jokainen panelisti näki valtionosuusjärjestelmän uudistamisen tarpeen.
– Kyllä se minusta on murheellista, että sitä ei saatu neljässä vuodessa saatu toteutettua, ja seuraavan hallituksen on otettava se hoidettavaksi pikimmiten vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Laura Meriluoto sanoi.
Jotta valtionosuusjärjestelmän uudistus toteutuisi seuraavalla hallituskaudella, kannattaa panostaa siihen, miten se hallitusohjelmaan kirjataan, pohti kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.).
– Että ei jää auki se tekemisen tapa. Meiltä loppui aika kesken.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvioi sen yhdeksi suurimmaksi epäonnistumiseksi nykyiselle hallitukselle, että kuluvalla kaudella ei ole saatu VOS-uudistusta aikaiseksi.
– Tässä on puolueiden sisällä erimielisyyksiä. Perussuomalaiset olisi hyväksynyt jo sen ensimmäisen mallin, joka oli pöydällä. Siinä olisi ollut merkittäviä häviäjiä, esimerkiksi oma kuntani ja Andersin kunta Kirkkonummi.
– Espoo, Kauniainen ja niin edelleen. Se ei ratkaise itsessään mitään, mutta se (VOS-uudistus) lisää oikeudenmukaisuutta laajalle kuntakentälle.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kuunteli tarkkaan, miten keskustelu VOS-uudistuksesta eteni koskien myös nykyisen hallituksen päätöstä jättää se työ kesken.
– Mielenkiintoista lisätietoa on saatu paneelissa, koska Purra sanoi, että jäi jäänyt meistä kiinni, Essayah sanoi, että ei jäänyt meistä kiinni. Epäiltyjen määrä kapenee, Kaikkonen pohti.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar ihmetteli, miten tällä hallituskaudella ei toteutettu VOS-uudistusta (valtionosuusjärjestelmäuudistusta), jota kuntakenttä nimenomaan odotti.
Sen sijaan saatiin aikaan kuntien palveluita koskettava hankintalaki, jonka toteuttamiseen hallitus löysi aikaa, Razmyar pohti.
– Hankintalaki, jota kukaan ei kannata ja joka maksaa VM:n arvioiden mukaan 400 miljoonaa euroa.
– Kaikki rohkeat teot ovat puuttuneet tältä hallitukselta. Sen sijaan velvoitteita on annettu (kunnille). Ja sitten ihmetellään, minkä takia kuntatalous on se, mikä on.
Razmyar piti hankintalain uudistamisesta järjettömänä ja kertoi henkilökohtaisesti haluavansa sen purkaa, jos se olisi mahdollista.
– Tämä hulluus pitää pysäyttää nyt.
"Kuntarakenne on täysin vanhentunut"
Kaikki panelistit ovat yhtä mieltä siitäkin, että kuntarakenteeseen on välttämätöntä tehdä muutoksia.
– Tällainen kuntarakenne on täysin vanhentunut ja se ei ole taloudellisestikaan kestävä, valtiovarainministeri Riikka Purra arvioi.
Antti Kaikkonen painotti, että rikasta kuntaa ei synny yhdistämällä köyhiä.
– Varmaan on niin, että tässä se noin 300 kuntaa ei ole lukumäärä, joka on maailman tappiin saakka. Oleellista on se, että kunnat itse arvioi, onko järkevä jatkaa itsenäisesti vai olisiko kuntaliitos perusteltu. Minusta tässä kannattaisi ottaa porkkanaraha käyttöön.
– Vasemmistoliittokaan ei kannata pakkoliitoksia, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Laura Meriluoto linjasi.
– Meillä on alueita, joilla tarvitaan leveämpiä harteita niiden palveluiden tuottamiseen ja paikallisesti silloin pystytään myös tekemään se ratkaisu kuntaliitoksen tai muun voimakkaan yhteistyön suuntaan, jotta saataisiin tuotettua omille asukkaille ne palvelut, Meriluoto jatkoi.
RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz oli myös sitä mieltä, että kuntaliitoksiin olisi hyvä kannustaa, esimerkiksi porkkanarahalla.
– Kuntalaisten palvelut on se oleellinen asia. Katsotaan, minkä kokoiset kunnat pystyvät pärjäämään ja tarjoamaan palveluita, pohtii Anders Adlercreutz.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta näki, että tilannekuva ei ole esimerkiksi kuntarakennetta koskien kaikille selvä.
– Se on ilmiselvä asia, mitä ei haluta sanoa tässä huoneessa ääneen, tulevaisuudessa meillä tulee olemaan vähemmän kuntia. Mutta miten se toteutetaan hallitusti, on meistä kiinni, miten me osataan ennakoida tulevaisuutta, Virta pohti.
Muut panelistit torjuivat ajatuksen siitä, että he eivät sanoisi ääneen kuntia olevan vähemmän tulevaisuuden Suomessa.
Siitäkin puoluejohdon panelistit ovat yhtä mieltä, että valtioneuvoston asettama parlamentaarinen kuntien tulevaisuustyö on ollut tärkeää ja sitä on perusteltua jatkaa.
Lue myös:
