Uutiset
Joko jättidatakeskusten loppu häämöttää?
Jotkut puhuvat jo datakeskuskuplasta, mutta tekoälyjätti Nebius uskoo niille olevan tarvetta tulevaisuudessakin.
Datakeskuskuume ei osoita Suomessa laantumisen merkkejä, ja kuumeen nousua siivittää tekoälyn kehityksen vaatima lisäkapasiteetti.
Esimerkiksi Polarnode-yhtiö on julkistanut suunnitelmat rakentaa erityisesti tekoälyn kehitystä silmällä pitäen datakeskukset Poriin, Nokialle ja Kuopioon.
Polarnode on tehnyt datakeskusyhteistyötä myös Lappeenrannan kaupungin kanssa Nebius-yhtiön miljardien eurojen jättidatakeskushankkeessa, joka julkistettiin maaliskuun lopussa.
Datakeskukset ovat osa nyky-yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Niiden avulla esimerkiksi pyöritetään digitaalisia palveluita kuten pankkijärjestelmiä ja tuetaan erityisen suurta kapasiteettia vaativaa laskentaa kuten sääennusteiden laadintaa.
Kaupungit ovat tyypillisesti ottaneet datakeskukset ilolla vastaan uusien työpaikkojen ja verotulojen toivossa.
Maailmalla jotkut kuitenkin povaavat kuumalle buumille loppua. Jättimäisiä datakeskuksia pilvipalveluineen on alettu kyseenalaistaa erityisesti niihin sisältyvien tietoturvariskien ja energiasyöppöyden vuoksi.
Turvallisuus huolena
Kun ihminen käyttää tekoälyä vaikkapa potilastietojen käsittelyyn, kysymys tekoälylle tehdään käyttäjän tietokoneella, mistä se siirtyy pilvipalveluun.
Siellä tekoäly laatii vastuksen, joka lähetetään pilvestä takaisin paikalliselle tietokoneelle.
Tämä vie valtavasti tiedonkäsittelykapasiteettia, mikä taas vaatii valtavia datakeskuksia pilvipalveluineen. Niitä ovat käytännössä kyenneet menestyksellä rakentamaan vain globaalit Nebiuksen kaltaiset suurteknologiajätit.
Huolta ovat herättäneet myös kansainvälisten pilvipalvelujen tietoturva- ja yksityisyydensuojariskit kuten kansallisesti kriittisten tietojen, algoritmien tai infrastruktuurin hallinnan joutuminen kotimaasta globaalien yritysten haltuun.
Myös ympäristökysymykset puhuttavat, sillä jättidatakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä. Keskukset tarvitsevat myös jäähdytykseen huomattavia määriä vettä, mikä tosin viileässä Suomessa ei ole niin suuri ongelma kuin lämpimissä ja vesipulasta valmiiksi kärsivissä maissa.
Ovatko datakeskukset kuplia?
Teknologia-aloilla jotkut jo povailevat syrjäisille ja massiivisille datakeskuksille loppua ja sen sijaan uskovat pienemmän mittakaavan paikallisiin ja alueellisiin datakeskuksiin.
– Datakeskusmyytti on mielestäni kupla, joka puhkeaa ajan myötä, kertoi yritysjärjestö OpenUK:n johtaja Amanda Brock BBC:lle tammikuussa.
Brock jopa esitti pienten datakeskusten perustamista esimerkiksi rapistuneisiin rakennuksiin tai suljettuihin myymälöihin.
BBC:n mukaan esimerkiksi Devonissa paikallinen pesukoneen kokoinen datakeskus tuottaa laskentatehon lisäksi lämpöä kaupungin uima-altaaseen ja brittiyliopiston professorilla on työpöytänsä alla oma keskustietokone, joka samalla pitää työhuoneen lämpimänä.
Sveitsiläinen teknillinen yliopisto EPFL kertoi joulukuussa, kuinka jo olemassa olevilla ohjelmistoilla voi ladata avoimen lähdekoodin tekoälymalleja käytettäväksi paikallisverkossa ilman valtavia datakeskuksia, tietoturvallisesti ja vähemmällä energiankulutuksella.
Perplexity-yhtiön toimitusjohtaja Aravind Srinas visioi BBC:n haastattelussa, että tavallinen älypuhelinkin saattaa eräänä päivänä tehdä mahtavasta tekoälydatakeskuksesta tarpeettoman.
Nebius uskoo jättidatakeskuksiin
Lappeenrantaan Euroopankin mittakaavassa suuren datakeskuksen rakentavan Nebiuksen EU-sääntelyn, politiikan ja hallintoasioiden johtaja Jeroen Jansen ei usko tekoälyä varten rakennettujen jättidatakeskusten pikaiseen kuolemaan.
Jansenin mukaan suurten kielimallien kuten ChatGPT:n rinnalle on kehitteillä koko ajan uusia erikoistuneita tekoälysovelluksia, jotka voivat koskea esimerkiksi lääketiedettä ja olla tarkoitettuja sairaaloiden, lääketeollisuuden tai yliopistojen käyttöön.
– Kun tekoälymallit on saatu valmiiksi, ne täytyy säilöä johonkin, mistä niitä voidaan käyttää. Ja tämä säilytyskapasiteetti on se, miksi datakeskuksia tarvitaan, uskoo Jansen.
Hänen mukaansa datakeskusten tarpeesta ja kysynnästä kertoo nykydatakeskusten sataa lähenevä käyttöaste, eikä tilanne ole muuttumassa pidemmälläkään tähtäimellä.
– Esimerkiksi Microsoftin kanssa Nebiuksella on viisivuotinen sopimus, jonka arvo 19 miljardia dollaria, hän sanoo.
Lue myös:
