Uutiset

Julkisoikeuden professori: ”Laine-tapauksessa nyt tarkan juridisen miettimisen paikka”

Professori Tomi Voutilainen pitää Savonlinnan kaupunginjohtajan Janne Laineen epäluottamuspotkujen taustalla olevaa juridiikkaa vaikeana mutta kutkuttavana.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen avaa haastavaa oikeustapausta Kuntalehden lukijoille.
Julkaistu

Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi 15.4.2026 Savonlinnan kaupunginvaltuuston 11.4.2025 tekemän päätöksen, jolla valtuusto irtisanoi kaupunginjohtaja Janne Laineen luottamuspulan takia.

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on lukenut hallinto-oikeuden päätöksen tarkasti, kynä kädessä.

Nyt tarvitaan rautalankaa ja annos kirkastettua juridiikkaa. Tässä kymmenen kysymystä professori Voutilaiselle ja hänen vastauksensa:

1 §: Yleisarviosi hallinto-oikeuden ratkaisusta?

Hallinto-oikeuden päätös noudattaa viimeaikaista oikeuskäytäntöä. Ratkaisu korostaa menettelysääntöjen tarkkaa noudattamista. Myös luottamushenkilöiden on tunnettava käsittelemiinsä asioihin sovellettava lainsäädäntö.

2 §: Mitä ratkaisussa tarkasti ottaen päätettiin?

Hallinto-oikeus katsoi, että kaupunginjohtajan irtisanomista koskeva päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Irtisanomisuhan alla olleelle kaupunginjohtajalle ei kerrottu päätöksen valmistelun yhteydessä riittävän yksityiskohtaisesti niistä seikoista, jotka olivat johtaneet luottamuksen menettämiseen.

Kaupunginjohtajalla ei siten myöskään ollut mahdollisuutta tulla lainmukaisella tavalla kuulluksi kaikista niistä asioista, jotka ovat saattaneet vaikuttaa irtisanomiseen.

Kysymys on ollut etupäässä siitä, ovatko hyvän hallinnon takeita koskevat hallintolain vaatimukset toteutuneet asiaa valmisteltaessa. Hallinto-oikeuden mukaan ne vaatimukset eivät toteutuneet.

3 §: Mitä ratkaisussa ei päätetty?

Hallinto-oikeus ei ottanut sanallakaan kantaa itse pääasiaan eli siihen, olisiko irtisanomiselle ollut todellisia ja riittäviä perusteita vai ei. Niitä ei tutkittu laisinkaan, koska irtisanomismenettely oli oikeuden mukaan lainvastainen.

4 §: Kuinka solmussa tilanne on nyt oikeudellisesti?

Asia palaa takaisin ensivaiheessa Savonlinnan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus päättää tai esittää valtuustolle päätettäväksi, haetaanko hallinto-oikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta vai jatketaanko irtisanomisasian käsittelyä kaupungin omissa toimielimissä.

5 §: Olisiko valituslupahakemus ja valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen kaupungille uhka vai mahdollisuus?

Jos asiaa halutaan pitkittää, niin valituslupahakemuksella se vaikutus saadaan aikaan.

Asian käsittelyn jatkaminen kaupungin omissa toimielimissä ilman valitusta tarjoaisi mahdollisuuden ratkaista kiista kestävämmällä tavalla. Olisi vain korjattava menettelyvirheet ja perusteltava irtisanomispäätös huolellisesti.

6 §: Jos kaupunki ei vie juttua korkeimpaan hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeuden päätös tulee lainvoimaiseksi eli lopulliseksi toukokuun puolivälissä. Voiko Janne Laine kävellä silloin entiseen virkahuoneeseensa tuosta vaan ja heittää sijaisensa ulos?

Ei, koska kaupunginvaltuuston päätös kumottiin menettelyvirheen vuoksi. Virkasuhde jatkuisi katkeamattomana viranhaltijalain 44 §:n 1 momentin nojalla, jos päätös olisi kumottu lakiin perustumattoman irtisanomisperusteen vuoksi. Tätä irtisanomisen perustekysymystä hallinto-oikeus ei arvioinut laisinkaan, vaan päätös kumottiin menettelyvirheen vuoksi.

Viranhaltijalain 44 §:n 2 momentin perusteella nyt joudutaan odottamaan Savonlinnan valtuuston uutta päätöstä. Jos valtuusto päätyy irtisanomiseen ja päätös saa lainvoiman, virkasuhde on päättynyt aiemman irtisanomisen perusteella.

Joka tapauksessa Laine ei näillä näkymin voi palata virkaansa.

Ainoastaan tilanteessa, jossa Savonlinnassa päädyttäisiinkin siihen, ettei laissa säädettyä irtisanomisperustetta ole ollut, voisi irtisanottu kaupunginjohtaja palata työpaikalleen.

Tämän voisi todeta myös hallintotuomioistuin, jos uudesta päätöksestä valitettaisiin ja oikeus toteaisi, ettei irtisanomisperustetta ollut.

Hyvin monimutkainen kokonaisuus, joten on syytä korostaa, että Savonlinnan kaupungin on nyt aseteltava askelmerkkinsä poikkeuksellisen tarkasti. Uusi kompuroiminen olisi jo liian noloa.

7 §: Laineen irtisanoi edellinen ”vanha” valtuusto viime töikseen vuosi sitten keväällä. Nyt istuva valtuusto aloitti työnsä viime kesänä. Pitääkö tämän uuden valtuuston osoittaa erikseen oma epäluottamuksensa Laineeseen – vai voiko se jatkaa irtisanomisprosessia vanhan valtuuston työn pohjalta ilman ongelmia?

Koska asian valmisteluvaiheessa on tapahtunut virhe ja päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ei vanhan valtuuston päätöksellä ole asiassa enää merkitystä.

Luottamus mitataan nyt toimivaltaisen uuden ”istuvan” valtuuston kokoonpanolla, ja sen päätöksen on perustuttava huolellisen uuden valmistelun pohjalta tehtyyn tosiseikkoihin perustuvaan ja perusteltuun esitykseen.

Kaupunginjohtajaa ei voida irtisanoa pelkkien mielipiteiden perusteella, vaan näyttöä täytyy olla luottamuksen tosiasiallisen menettämisen tueksi. Tätä korostaa myös viimeaikainen muu oikeuskäytäntö.

8 §: Onko ajateltavissa, että kaupunki ostaa Lainen ulos rahalla? Kestäisikö se oikeudellisen tarkastelun?

Kaupunki voi sovitella asiaa – eikä se olisi ensimmäinen kerta, kun raha puhuu ja sivuuttaa asiallisen päätöksenteon. Tämä on mahdollista kunnallisen itsehallinnon nimissä.

Maksettavan kädenpuristuksen tulee kuitenkin olla kohtuullinen, koska tässäkin asiassa on muistettava hallintolain 6 §:ssä säädetyt ja päätöksentekijöitä sitovat hallinnon oikeusperiaatteet.

Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen mukaan viranomainen voi käyttää toimivaltaansa vain lain osoittamiin ja sallimiin tarkoituksiin.

Myös suhteellisuusperiaatteella on nyt merkitystä. Maksettava summa ei voi olla tolkuttoman suuri.

Nuo periaatteet pakottavat kaupungin päättäjiä harkitsemaan tarkasti, voidaanko tässä tapauksessa ylipäätään lähteä Laineen ulosostamisen tielle.

Kysymys on viime kädessä hallinnollisesta päätöksenteosta, jossa päättäjien harkintavaltaa on – mielivallan estämiseksi – tietoisesti rajoitettu mainituilla lakiin kirjatuilla oikeusperiaatteilla.

9 §: Moni huokailee, että riesaksi käyneestä kunnanjohtajasta eroon pääseminen on liian vaikeata, tuskallisen byrokraattista. Oletko samaa mieltä?

Joissakin kunnissa kunnanjohtajat vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Näissä kunnissa kannattaisi harkita pormestarimallin käyttöönottoa.

Poliittisella luottamuksella toimivan pormestarin voi vaihtaa varsin kevyellä menettelyllä – vaikka kerran vuodessa. Viranhaltijajohtajan irtisanominen on paljon vaikeampaa.

Pormestarit ovat kuitenkin tavallisesti kunnan vahvimman puolueen edustajia. Luottamuksen menettäminen edellyttäisi siis myös oman puolueen luottamuksen menettämistä.

10 §: Onko kuviteltavissa, että pöytään isketään uusi, meille vielä tuntematon villi kortti? Millaista luovuutta se vaatisi?

Ainoa itselle mieleen tuleva luova – tai ainakin yllättävä – ratkaisu olisi se, että uusi valtuusto päätyisikin siihen, että irtisanomiselle ei sittenkään ole riittäviä perusteita. Irtisanottu kaupunginjohtaja saisi silloin jatkaa tehtävässään.

Lue myös:

Powered by Labrador CMS