Uutiset
Junabongarit ja juhlaväki ensi kertaa junalla Haaparannalle
Suomen yhteys Eurooppaan lujittui.
Vuosikymmeniä odotettu henkilöjunaliikenne Oulusta Tornion kautta Haaparannalle käynnistyi maanantaina. Traficomin kilpailuttaman ostoliikenteen hoitaa VR, jonka juna pistäytyy Haaparannan asemalla tästä lähtien kaksi kertaa päivässä.
Siellä matkustajat vaihtavat halutessaan ruotsalaiseen junaan, jonka senkin hoitaa Pohjois-Ruotsin rataverkolla Norrtågin kilpailutuksen voittanut VR.
– Hienoa nähdä omin silmin, että nyt ollaan oikeasti eurooppalaisia, sanoo espoolainen junaharrastaja ja junabongari Jonas Papathemelis, 25 ja katsoo ikkunasta, kun VR:n Oulusta lähtenyt pikajuna ylittää ensi kerran Tornionjoen rajasillan.
Tunnelma on jännittynyt. Jonas kuvaa ahkerasti ikkunasta näkemäänsä. Ennen rajasiltaa konduktööri kuulutti, että pysähdyspaikkoja olivat Tornio itäinen ja Tornio.
Joonas vaihtaa muutaman sanan VR:n toimitusjohtaja Elisa Markulan kanssa, joka jaloittelee junan käytävällä.
– Vihdoinkin liikenne saatiin käynnistettyä, Markula sanoo.
Matkustajina on VR:n, Traficomin sekä Oulun ja Tornion kaupunkien johdon lisäksi turisteja ja useita rautatieharrastajia, jotka haluavat kokea historiallisen hetken.
Rajasillalta näkyy sinisenä virtaava joki ja sen takana Ruotsin Ikean tavaratalo. Hetken kuluttua ilmestyy rypäs Haaparannan matalia kerrostaloja ja selvästi ruotsalaisilta näyttäviä omakotitaloja siistine pihoineen.
– Eteläsuomalaisena koen junan kyydissä konkreettisesti sen, että Suomi ei olekaan saari. Yleensä kun Helsingistä lähden Eurooppaan, menen laivalla tai lentokoneella. Tunne ei ole samanlainen, Papathemelis pohtii.
Hänellä on Suomessa syntynyt äiti, mutta kreikkalaissaksalainen isä. Jonas opiskelee Lappeenrannan LUT-kauppakorkeakoulussa.
Hän katsoo tietokoneella olevasta Julia Digitrafic- nimisen sovelluksen karttapohjalta, missä kohtaa rataa juna on etenemässä.
– Sen on kehittänyt Tarficomin työntekijä Teemu Sirkiä. Se näyttää meille rautatieharrastajille junien aikataulut ja kulkutiedot, Papathemelis kertoo.
Ruotsin puolella juna nytkähtää vaihteissa. Lopulta se pysähtyy varta vasten rakennetulle leveämmälle suomalaiselle kiskoparille.
Suomessa on käytössä 1524 millimetrin raideleveys. Ruotsissa on käytössä 1435 millimetrin raideleveys eli eurooppalainen standardiraideleveys. Suomen ja Ruotsin rataverkot yhdistää Tornionjoen ratasilta, jolla junaliikenne tapahtuu molemmat raideleveydet käsittävällä limiraiteella.
Liput heiluvat
Junan ikkunasta näkyy ratapihalle saavuttaessa Haaparannan jyhkeä punatiilinen rautatieasema.
Laiturilla Suomen ja Ruotsin lippuja heiluttavat eläkeläiset Kari Vallo, 78 ja Lauri Ojanen, 76.
– Onhan tätä odotettu pitkään. Olen kulkenut junalla kauan sitten Suomeen, mutta kiskobussiliikenne Kemin, Tornion ja Haaparannan välillä loppui vuonna 1988, Haaparannassa asuva Vallo kertoo.
Nyt matkustajat vaihtavat laiturin yli kävelemällä kätevästi ruotsalaiseen junaan, joista seuraava on lähdössä Kiirunaan. Myöhemmin on lähdössä junavuoro Luulajaan.
Yöjunan kautta
Kiirunaan tekee lähtöä reppuineen helsinkiläinen Tor Lillqvist. Hän saapui yöjunalla Helsingistä Ouluun, jossa oli aamulla vaihto kello viiden junaan kohti Haaparantaa.
Samalla tavalla Helsingistä matkustivat Janne Rautaparta ja Esa Pihlajamäki, jotka ovat menossa ensi kertaa junalla Bodeniin saakka.
– Olemme laskujeni mukaan Bodenin asemalla kello 8.10 Ruotsin aikaa, josta on lyhyt matka Stegran terästehdastyömaalle. Tähän saakka olemme kulkeneet autolla Kemin rautatieasemalta Bodeniin, Rautaparta kertoo.
Hän on Betoniperhe Ab:n toimitusjohtaja, joka tekee alihankintaa Rudukselle.
– Perustin sitä varten ruotsalaisen alihankintayhtiön. Pyöritämme Esan kanssa Stegran työmaalla betoniasemaa, Rautaparta sanoo.
Kaupungit tukevat
– Mistä lähtee juna Luulajaan, kysyy yhdysvaltalainen vanhempi rouva Janet Booth Cincinnatista Ohiosta. Hän on menossa uudella Haaparannan junavuorolla Eurooppaan.
– Olen ollut jo toista kertaa Suomessa, hän kertoo.
Eurooppaa kohti on menossa myös helsinkiläinen varatuomari Vesa Lappalainen, jonka tytär on töissä Itävallassa.
Luulajan junan lähtöön on vielä tovin aika.
– Vaihtovälit saadaan talveen mennessä tiivistettyä, kun uusi aikataulu astuu voimaan, kertoo Norrtågin johtaja Joakim Berg.
Tavoitteena on saada Oulun ja Haaparannan välille 41 000–82 000 matkustajaa vuodessa.
– Suomen valtio käyttää ostoliikenteeseen 1,9 miljoonaa euroa. Sen päälle tulee Oulun ja Tornion kaupunkien tuki, joka on 200 000 euroa vuodessa. Ensimmäisenä tavoitteena on saada maiden välinen kaukoliikenne toimimaan ja turistit käyttämään uutta yhteyttä, sanoo Traficomin ylijohtaja Emil Asp.
Ensimmäiset aikataulut laadittiin sen mukaan, mitä kalustoa VR:llä oli käytettävissä, hän kertoo.
"Meni tunteeseen"
Moni oululainen on harmitellut Haaparannan junan aikaista kello viiden lähtöaikaa Oulusta. Perillä kaikki kaupat ovat vielä kiinni eikä Ikeaan pääse moneen tuntiin. Toinen junayhteys lähtee Oulusta kello 19.50 ja palaa takaisin iltamyöhään. Se on puolestaan ”rasvaretkeläisille” liian myöhään.
– Tärkeintä oli, että Haaparannan henkilöliikenne saatiin käynnistettyä. Aikatauluja voidaan hioa ja mahdollisia junavuoroja lisätä, kun kysyntä kasvaa, arvioi Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava.
Myös Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala ja liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) iloitsivat, ja he olivat myös ensimmäisellä junamatkalla Haaparannasta takaisin Ouluun.
– Maiden välistä junayhteyttä on kehitetty hyvässä yhteistyössä ruotsalaisten kanssa. Jotenkin tämä meni tunteeseen, sillä olen nuorena käynyt koulut Haaparannalla, Lulu Ranne lisää.
Paluujunaan työnsi Haaparannan asemalla pyöräänsä haaparantalainen Jan Gunnar.
– Tarkoitus on tehdä Oulussa pyöräretki ja tulla iltajunalla takaisin kotiin. Kuulin, että Oulussa on runsaasti hyvä pyöräteitä, Gunnar kertoo.
– Uskon, että uusi junayhteys lisää Ouluun suuntautuvaa matkailua Pohjois-Ruotsista, sanoo Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden toimintaa johtava Piia Rantala-Korhonen Oulun kulttuurisäätiöstä.
Hän uskoo, että junayhteys lisää myös työmatkaliikennettä Perämerenkaaren alueella.
– Pohjois-Ruotsissa on kova pula työvoimasta. Pendelöinti lumituiskussa ei ole helppoa. Juna on hyvä vaihtoehto, Rantala-Korhonen kertoo.
Lulu Ranne puhui myös Oulun aseman edustalla järjestetyssä juhlassa, joka alkoi paluujunan saavuttua kello 9.
Lue myös:
