Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei kaventanut lasten välisiä eroja

Esiopetuksen kaksivuotiseen kokeiluun osallistui 37 357 lasta, jotka arvottiin kokeilu- ja verrokkiryhmiin. Huoltajat ja opettajat olivat kokeiluun tyytyväisiä ja se nosti hieman viisivuotiaiden osallistumisastetta, opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottaa.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei kuitenkaan kaventanut lasten välisiä eroja akateemisissa valmiuksissa tai sosioemotionaalisissa taidoissa.

Kokeilun tavoitteena oli selvittää esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja ja kuntien toimintakäytäntöjä sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.

Myönteisiä kokemuksia

Kokeiluryhmän lapset kutsuttiin aloittamaan velvoittava esiopetus jo 5-vuotiaina, ja he osallistuivat esiopetukseen kahden vuoden ajan.

Verrokkiryhmä jatkoi nykyjärjestelmässä. Kokeilua varten säädettiin väliaikainen laki, laadittiin opetussuunnitelman perusteet ja sen aikana kerättiin laaja tutkimusaineisto, tiedotteessa kerrotaan.

Maksuton kokeilu nosti viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen 3,5 prosenttiyksiköllä. Osallistumisasteen nousua selittivät esiopetusajan maksuttomuus ja velvoittavuus sekä perheille myönnetty kuljetusetuus.

Huoltajien ja opettajien kokemukset kokeilusta olivat pääosin myönteistä. Leikin määrä, merkitys ja luonne olivat samanlaisia kaksivuotisessa esiopetuksessa kuin tavanomaisessa viisivuotiaiden varhaiskasvatuksessa.

Lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät keskimäärin yhtä nopeasti kaksivuotisessa esiopetuksessa ja nykymuotoisessa 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen ja yksivuotisen esiopetuksen yhdistelmässä.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa. Vaikutukset eivät myöskään vaihdelleet erilaisesta perhetaustasta tulevien lasten välillä.

Vaikutuksia kunnille

Kotihoitoon verrattuna kaksivuotinen esiopetus paransi voimakkaasti kokeilun puolivälissä arvioituja lasten taitoja.

Perusopetuksen alussa vaikutukset eivät enää erottuneet selvästi. Kotihoidosta esiopetukseen siirtyneiden lasten pieni määrä tekee tuloksista kuitenkin epävarmoja, eikä mahdollisia suuriakaan vaikutuksia voida sulkea pois.

Lisäksi ministeriön tiedotteessa kerrotaan, että kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun toteuttaminen maksoi noin 22,2 miljoonaa euroa. Kustannukset syntyivät pääosin menetetyistä asiakasmaksuista ja osallistumisasteen nousun aiheuttamista järjestämiskustannuksista.

Mikäli kaksivuotinen esiopetus otettaisiin valtakunnallisesti käyttöön ja se nostaisi 5-vuotiaiden osallistumisastetta esimerkiksi viidellä prosenttiyksiköllä sekä 5-vuotiaiden määrä säilyisi nykyisessä noin 50 000:ssa, järjestämiskustannukset nousisivat 20–30 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kunnat menettäisivät osan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista.

Lue myös:

Vantaan kaupunginjohtajan kuvailemassa Hakunilassa on hyvä olla – tällaisia ihmisiä siellä asuu, avaa Pekka Timonen