Uutiset

Kemijärven valtuusto torppasi kahden miljardin voimalat – "Päätös oli radikaali"

Valtuutetuilla oli toisistaan poikkeavia näkemyksiä aiheesta, joka oli kuuma puheenaihe jo kuntavaalien aikaan.

Kemijärven kaupungintalolla kävivät kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sirpa Iivari ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala.
Julkaistu

Kemijärven kaupunginvaltuusto päätti tiistaina tyrmätä kaikki voimayhtiöiden pumppuvoimasuunnitelmat Kemijärven vaikutuspiirissä ympäristösyin äänin 17–10. Periaatepäätös oli takaisku voimayhtiöille, joiden mukaan Kemijärvi on paras pumppuvoimalapaikkakunta Suomessa. Päätöksestä ei voi valittaa.

Kemijärvelle pumppuvoimaa halunneiden mukaan näin olisi voitu tuottaa sähkön hintaa huojentavaa säätövoimaa Suomeen. Sähkön hinta on viime päivinä ylittänyt kipurajan.

– Mielestäni voimayhtiöiden pitää nyt lopettaa kaikki hankkeet. Olemme hakeneet siihen tukea Kuntaliiton juristilta, sanoo Kemijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sirpa Iivari.

Hän kuuluu Tulevaisuuden Kemijärvi-ryhmään.

Pumppuvoimaloiden rakentamissuunnitelmat Kemijärven ympäristössä pitää nyt siis haudata.

Toisaalta hankettaan pisimmälle vienyt Kemijoki Oy voi jatkaa YVA-selvityksen tekoa, jos niin haluaa. Sitä valtuusto ei voinut estää. Toisaalta kielteinen kanta voi sammuttaa jokiyhtiön mielenkiinnon.

Yksi täystyrmäyksen arkkitehdeistä on Tulevaisuuden Kemijärvi-ryhmä. Viime kunnallisvaaleissa pumppuvoimaloita vastustava ryhmä sai rökälevoiton eli viidesosan kaikista äänistä. Kemijärvellä on noin 7 000 asukasta.

Myönteinen päätös olisi tuonut Kemijärvelle rutkasti rakentamista, sillä kolmen erillisen voimalahankkeen arvo olisi ollut pumppukoneistoineen noin kaksi miljardia euroa.

– Summa perustuu yhtiöiden ilmoittamiin lukuihin, jotka ovat noin-arvioita, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala (kesk).

– Ennen päätöksentekoa, kaikki vaikutukset pitää arvioida, haitat ja hyödyt. Esimerkiksi hankkeiden kaupungille tuomista kiinteistöverotuotoista ei tällä hetkellä ole kenelläkään varmaa käsitystä. Hankkeet olisivat tuoneet työtä muun muassa Kemijärven seudun maansiirtourakoitsijoille, joita on meidän seudulla runsaasti. Voimalat olisi louhittu kallion sisälle vaarojen uumeniin.

– Valtaosa valtuutetuista ymmärtää nyt päätöksen vaikutuksen, hän lisää.

– Päätös oli radikaali ja harmillinen, sillä pumppuvoimalat olisivat vaikuttaneet positiivisesti kaikkien suomalaistensähkölaskuihin, sanoo PVO Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Jani Pulli.

Hän ihmettelee, miksi valtuusto vihelsi pelin poikki ennen aikojaan.

– Emme olleet ennättäneet tehdä kaikkia vaikutusarvioita, hän lisää.

– Pumppuvoimaloista ajoittain Kemijärveen purkautuvan veden pelätään heikentävän Kemijärven vesistön ja kalaston tilaa. Lisäksi voimayhtiöt eivät ole sitä riittävästi selvittäneet, Iivari sanoo.

Hän kertoo, että esimerkiksi Lapin ely-keskus edellytti Kemijoki Oy:ltä YVA:aan lisäselvityksiä kalaston ja järven pohjasedimentin osalta.

– Vesivoimaan liittyvät asian ovat aina herättäneet suuria tunteita Kemijärvellä, kertoo kaupunginjohtaja Dina Solatie.

Yksi syy siihen on se, että asukkaat ovat vuosikymmenet kärsineet järven säännöstelystä.

Jyrkintä veden säännöstely on talvella, jolloin järven pinta on alimmillaan. Säännöstelyväli on jopa seitsemän metriä.

Pumppuvoimalat vaikuttaisivat Kemijärven vedenpintaan ja mahdollisesti heikentäisivät vesistön tilaa, sanovat vastustajat.

Sitä koskevat selvitykset ovat kesken, sanovat voimayhtiöt.

Kemijärven myönteinen pumppuvoimapäätös olisi voinut vaikuttaa positiivisesti kaikkiin suomalaisiin sähkönkäyttäjiin, sillä pumppuvoima toisi sähköverkkoon joustoa, jonka tarve kasvaa, kun säästä riippuvainen sähköntuotanto eli tuulisähkön osuus lisääntyy.

Positiivisten muutosten tarpeesta saatiin tällä viikolla näyte, kun pörssisähkön hinta nousi poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin. Ei tuullut ja oli kova pakkanen koko Suomessa.

– Pumppuvoimala auttaa sähkön hintavaihtelujen hillitsemisessä, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Tällaisia suunnitelmia oli

Tarkoituksena on ollut, että vettä liikutettaisiin säännöstelyn Kemijärven ja Ailangantunturin päälle rakennettavan ylävaraston välillä, kertoo johtaja Petri Vihavainen Kemijoki Oy:stä.

Yhtiön hanke on ollut kolmen voimayhtiön hankkeista pisimmällä ja se olisi ollut ensimmäinen laatuaan Suomessa. Sen kustannusarvio on noin 800 miljoonaa euroa. Hankkeelle on tehty YVA-selvitystä yli puolentoista vuoden ajan.

Lupavaiheessa viranomaiset arvioivat hankkeen vaikutuksia ja punnitsevat hyötyjä.

Ideana on ollut, että vettä pumpattaisiin Kemijärvestä yläaltaaseen, kun sähkö on halpaa. Kalliin sähkön aikana vesi laskettaisiin voimalan läpi takaisin ala-altaaseen. Sen pudotuskorkeus olisi noin 20 metriä.

Toimiessaan pumppuvoimalaitos vaikuttaisi kesäaikaan Kemijärven pinnanvaihteluihin vain parin sentin verran, Vihavainen kertoo.

Yhteisvaikutus voisi olla suurempi, jos toiminnassa on kolme pumppuvoimalaa.

PVO-Vesivoima Oy on kaavaillut Kemijoki Oy:n kokoista 500 megawatin pumppuvoimalaa.

Sen karkea kustannusarvio on Pullin mukaan noin 700 miljoonaa euroa.

– Meidän kaavailema yläallas olisi Kemijoki Oy:n allasta suurempi. Täydellä teholla altaan tyhjeneminen voimalan läpi kestäisi 54 tuntia, kun Kemijoki Oy:n suunnitelmassa läpivirtausaika olisi seitsemän tuntia, Pulli sanoo.

Lisäksi alueelle on ollut suunnitteilla kolmaskin, Suomen Voima Oy:n pumppuvoimalahanke, joka sisältää kaksi pienempää laitosta.

Kemijärvi ja sen ympäristö on korkeuseroineen ja suuren Kemijärven vuoksi kenties paras alue Suomessa pumppuvoimaloille.

Suomen Voima on kunnallisten energiayhtiöiden omistama, joista suurin osakas on Savon Voima.

Sähköverkon tueksi rakennetaan jo isoja akkuja. Ne sopivat nopeaan säätöön, mutta pumppuvoimalat toisivat Timosen mukaan verkkoon tunteja kestävää joustoa.

Naapurimaiden toimia

Kuten jutun alussa mainittiin, niin kaupunginvaltuusto päätti tiistaina tyrmätä kaikki voimayhtiöiden pumppuvoimasuunnitelmat Kemijärven vaikutuspiirissä.

Pumppuvoimaan investoidaan parhaillaan Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa asiaa selvittää myös Kemijoki Oy:n omistaja Fortum.

– Kemijärven kaupunki on saanut Kemijoki Oy:n omistajana viime vuosina noin 1,5 miljoonan euron vuositulot, Nivala kertoo.

Kemijärven kaupunki on Itä-Lapin Energia Oy:n kautta yksi Kemijoki Oy:n omistajista. Itä-Lapin Energia Oy on osakkaana Lapin Sähkövoima Oy:ssä, joka on Kemijoki Oy:n kolmanneksi suurin omistaja. Toiseksi suurin omistaja on Fortum ja suurin omistaja on Suomen valtio.

Kemijärven osalta näytettiin nyt punaista valoa isoille hankkeille.

– Emme halua vastustaa kaikkea, mutta tässä hankkeessa on ollut liikaa epävarmuustekijöitä, Iivari sanoo.

Lue myös:

Powered by Labrador CMS