Kevätkatselmus paljastaa pihapiirien romukasat

On kevätkatselmusten aika. Rakennukset rupsahtelevat, ja pihapiirit muistuttavat joskus enemmän kierrätyskeskusta kuin asuinympäristöä.

Kuinka pitkälle kunta voi mennä, jos kunnostuskehotuksen saanut tontinhaltija päättää niskuroida?

I Arjen asiantuntija

Paraisten kaupungin (15 500 asukasta) rakennus- ja ympäristönsuojelun lupapäällikkö Sanna Simonen, kuinka kevätkatselmukset hoituvat saaristokunnassanne?

– Kevätkatselmus on perinteinen tapa tarkastella rakennusten ja pihapiirien kuntoa. Kun aurinko sulattaa lumen ja jään, kuntalaisetkin valpastuvat ja ilmoittavat näkemästään epäsiisteydestä. Valvomme myös ihan viran puolesta rakennettua ympäristöä ympäri vuoden.

Mikä on tyypillisin asia, johon joudutte puuttumaan?

– Pihapiirit. Rikkinäiset veneet, romukoneet, rekisteristä poistetut autot ja pressujen alle unohtuneet tavarat ovat aika tavallinen näky. Rakennusten rapistuminenkin aiheuttaa paljon päänvaivaa. Ikkunat ovat rikki, julkisivut irvistelevät – jopa osa katoista tai seinistä voi olla romahtanut. 

Ikävimmät tapaukset?

– Yllättävän usein saamme ilmoituksia jätteiden hautaamisesta maahan ja roskien polttamisesta. Molemmat ovat kiellettyjä toimintatapoja.

Ymmärtävätkö paraislaiset kaunista puhetta, vai joudutteko käyttämään myös järeitä keinoja – kunnostamismääräyksiä, uhkasakkoja ja teettämisuhkia? 

– Useimmiten ystävällinen huomautus riittää. Yleensä soitamme tai lähetämme lyhyen huomautuskirjeen. Virallisia määräyksiä annamme vasta sitten, jos asia ei etene laisinkaan. Tarkoituksenamme ei ole riidellä, vaan saada rakennukset ympäristöineen turvallisiksi ja siisteiksi.

II Juristiasiantuntija

Kuntaliiton lakiyksikön johtava juristi Minna Mättö, minkälaisilla pelisäännöillä kunnat kevätkatselmuksiaan tekevät?

– Tärkeimmät pelisäännöt löytyvät rakentamislaista. Lisäksi rakennus- ja ympäristöviranomaiset antavat ohjeita ja määräyksiä rakennetun ympäristön hoitamisesta. Perinteisissä yleisluontoisissa kevätkatselmuksissa toimitaan lempeästi, neuvoin ja kehotuksin. 

Entä jos joku saa siivous- tai korjauskehotuksen, mutta ei siihen reagoi mitenkään?

– Tavallisesti asiat hoituvat kuntoon jo siivous- tai korjauskehotuksella, joka on juridiselta luonteeltaan ohjausta ja neuvontaa. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, valvontaviranomainen voi antaa määräyksen siitä, mihin mennessä asia on hoidettava. Määräystä voidaan tehostaa sakon uhalla tai teettämisen uhalla. Rakennusvalvonnan tulee myös ilmoittaa poliisille selvistä lainvastaisuuksista.

Pärjäävätkö kunnat nykyisten valtuuksiensa kanssa myös tiukoissa paikoissa?

– Nykyvaltuudet riittävät varsin hyvin. Uhkasakkolaki sen sijaan kaipaisi päivitystä, jotta tiedoksiannot onnistuisivat nykyistä paremmin.

III Pykäläpeikon lakitärpit

Rakentamislaki (751/2023):

Rakentamisen ohjaus, neuvonta 5 §: Kunnan on neuvonnassaan otettava huomioon rakennuskannan ja sitä ympäröivän rakennetun ympäristön suunnitelmallinen hoitaminen ja ylläpito.

Rakennuksen kunnossapito 140 §: Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei se rumenna ympäristöä ja ettei siitä aiheudu kenellekään vaaraa, terveyshaittaa tai muuta kohtuutonta ympäristöhaittaa.

Ympäristön hoito 142 §: Rakennuksen ympäristö on pidettävä siistinä ja hoidettuna siten, ettei ympäristölle ja naapureiden asumisviihtyvyydelle aiheudu kohtuutonta haittaa.

Ulkovarastointi 143 §: Ulkona tapahtuva varastointi on järjestettävä niin, ettei se häiritse ympäröivää asutusta.

Valvonta ja pakkokeinot 146–150 §: Kunnan rakennusviranomaisella on oikeus antaa korjauskehotuksia ja -määräyksiä sekä tehostaa niitä uhkasakolla ja teettämisuhalla. 

IV Pykäläpeikon puujalka-aforismi

Romu on romua eikä kulttuuriperintöä – vaikka se olisi ollut pihassa jo 30 vuotta.

ARI MÖLSÄ

[email protected]

Kirjoittaja on Yle Uutisten ja A-studion entinen pitkäaikainen oikeustoimittaja sekä Kuntalehden avustaja. Koulutukseltaan hän on varatuomari ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Lue myös:

Voi olla aika lähettää sähköposti, jos päättäjä jättää sidonnaisuutensa ilmoittamatta