Kevan tutkimus: Sairauspoissaolot vähenivät joka toisessa kunnassa

– Noin joka toisessa kunnassa sairauspoissaoloja onnistuttiin vähentämään viime vuoden aikana, kertoo Keva tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.

Kevan tutkimuksen mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön sairauspoissaolot palasivat vuonna 2025 parin vuoden takaiselle tasolle.

Poissaolot lisääntyivät erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä.

Kunnissa kuuden suurimman kaupungin henkilöstöllä poissaolokertymät olivat lähellä keskimääräistä vaihdellen noin 13–15 päivän välillä työntekijää kohden.

– Muissa kunnissa vaihtelua oli tätä enemmän, Pekkarinen sanoo.

Sairauspoissaloja on kuntien antamien tietojen mukaan pystytty vähentämään muun muassa tekemällä perusasioita hyvin.

– Onnistumisissa on painottunut varhaisen tuen ja ennakoivan tuen merkitys.

– Kunnista on myös kerrottu, että työterveysyhteistyön on toimittava, jotta tehtävässä onnistutaan, Pekkarinen jatkaa Kuntalehden haastattelussa.

Pekkarinen korostaa, että esihenkilöiden osaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota kunnissa. Tutkimuksen perusteella esihenkilöt kokevat, että he pystyvät tukemana alaistensa työkykyä. Esihenkilöiden koulutukseen kannattaa joka tapauksessa panostaa riittävästi ja varmistaa, että esihenkilöillä on riittävä aika työkykyasioiden edistämiseen.

Etsittävä keinoja, joiden avulla työt jatkuvat

Keva tiedottaa tuoreesta tutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu noin 166 000 kunta-alan työntekijän sairauspoissaolotietoihin.

Kunta‑alalla vuonna 2025 eniten sairauspoissaolopäiviä kertyi varhaiskasvatuksen henkilöstölle (keskimäärin 18,8 päivää työntekijää kohden). Varhaiskasvatuksessa myös pitkät poissaolot ovat yleistyneet ja aiempaa useampi on sairauden takia poissa töistä yli 30 päivää vuoden aikana, tiedotteessa kerrotaan.

Kuntien teknisellä alalla ja huoltotehtävissä henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet, mutta niitä kertyy yhä keskimääräistä enemmän, noin 15,6 päivää työntekijää kohden.

Kuntien hallinto- ja suunnittelutehtävissä sairauspoissaolot sen sijaan lisääntyivät ja niitä kertyi 8,9 päivää työntekijää kohden vuonna 2025.

Kunnissa 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä työntekijöille kertyi selvästi aiempaa enemmän sairauspoissaoloja.

Kasvu näkyi erityisesti keskipitkissä ja pitkissä poissaolokertymissä. Myös alle 30‑vuotiailla työntekijöillä poissaolot lisääntyivät.

– Aiempaa useammalle nuorelle työntekijälle kertyy jopa yli 30 sairauspoissaolopäivää vuoden aikana. Poissaolojen pitkittyessä pysyvämmän työkyvyttömyyden riski kasvaa. Siksi on tärkeää päästä kiinni poissaolojen taustalla oleviin syihin. Nuorilla aikuisilla pitkät poissaolot aiheutuvat yhä useammin ahdistuneisuushäiriöistä, Pekkarinen toteaa.

– Tutkimuksemme osoittavat, että nuoret pääsevät muita harvemmin vaikuttamaan työhönsä ja he kokevat haasteita henkisen työkykynsä kanssa. Nuoria työntekijöitä tulee tukea ennakoiden ja vahvistaa heidän paikkaansa työelämässä. Työkyvyn heikentyessä kannattaa sairauspoissaolon sijaan etsiä ratkaisuja, joilla tuetaan nuorten työelämäyhteyttä ja työssä jatkamista.

50–59‑vuotiaiden ikäryhmälle kertyneiden sairauspoissaolopäivien määrä väheni edellisvuoden tapaan. Heille kertyi poissaoloja työntekijää kohden keskimäärin jopa noin päivän vähemmän kuin paria vuotta aiemmin.

Isot kustannukset

Vuonna 2025 työkyvyttömyydestä aiheutui Kevan arvion mukaan kunta‑alan työnantajille lähes 700 miljoonan euron välittömät kustannukset.

Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että sairauspoissaolot muodostavat suurimman osan työkyvyttömyyden kustannuksista, 67 prosenttia kunta‑alalla.

Lue myös:

Sähköpotkulaudat eivät tuki sattumalta jalkakäytäviä – ”Kunnat eivät voi vain jäädä odottamaan”